Avainluvut ja strategia
Granlund teki vuoden 2024 aikana hyvän tuloksen haastavassa kiinteistö- ja rakennusalan markkinassa. Datakeskusprojektit, korjausrakentaminen, ohjelmistot ja julkisen puolen hankkeet työllistivät myös vaikeammassa suhdannetilanteessa.
Avainluvut
Granlund teki vuoden 2024 aikana positiivisen tuloksen ja jatkoi kasvua haastavassa markkinatilanteessa. Konsernin liikevaihto ylsi noin 9 prosentin kasvuun edellisestä vuodesta, ollen 152,1 miljoonaa euroa. Käyttökate oli 20,4 miljoonaa euroa ja liikevoitto 14,4 miljoonaa euroa.
Kasvun mahdollistivat Granlundin vahvat asiakassuhteet sekä osaaminen teknisesti vaativissa hankkeissa. Datakeskussektorilla nähtiin ennätyksellistä kasvua, myös rakennuttaminen ja valvonta sekä ohjelmistoliiketoiminta kasvoivat. Projektit painottuivat uudispuolta vahvemmin korjausrakentamiseen.
Rekrytointeja tehtiin ennätysmäärä, ja henkilöstömäärä kasvoi vuoden aikana yli sadalla asiantuntijalla. Työntekijöitä oli vuoden 2024 lopussa 1545. Henkilöstölle maksetaan tulospalkkiota yhteensä 4,1 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtajan katsaus
Vuosi 2024 oli kiinteistö- ja rakennusalalla hyvin haastava. Korkotaso, kuluttajien epäluottamus ja vaikea rahoitustilanne pitivät markkinan yleisvireen harmaana, ja asuntomarkkinan heikko tilanne heijastui moniin alan toimijoihin. Vihreän siirtymän investoinneista puhuttiin paljon, mutta käytännön tekoja saatiin vielä odottaa.
Positiivista vuodessa 2024 oli kiinteistö- ja rakennusalan vireä kehitystoiminta.
Pekka Metsi, toimitusjohtaja, Granlund
Suunnittelu- ja konsultointiala selvisi vaikeasta vuodesta luultavasti jonkin verran paremmin kuin urakointi. Lomautuksiin ja irtisanomisiin jouduttiin turvautumaan monessa suunnitteluyhtiössä, mutta toiminnan jatkuvuus ei ollut uhattuna kuin ani harvoissa. Sen sijaan urakoitsijapuolella nähtiin yhä enemmän konkursseja, ja yrityksiä joutui selvitystilaan. Perinteinen talojen rakentaminen sakkasi voimakkaammin kuin infra- ja teollisuusrakentaminen.
Huono suhdannetilanne vaikutti myös työmarkkinoihin. Työttömyysaste rakennusalalla oli korkein pitkään aikaan. Toisaalta tilanne mahdollisti myös osalle alan yrityksistä uusia rekrytointeja.
Positiivista vuodessa oli kiinteistö- ja rakennusalan vireä kehitystoiminta, ja Business Finland oli kehityshankkeiden rahoituksessa yhtä aktiivinen kuin ennenkin. Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat kehittivät yhdessä muun muassa datalähtöistä tekemistä ja suunnittelutiedon vakiointia. Yhä useampi urakoitsija kokeili hankkeissa tahtituotantoa sekä hyödynsi dataa töiden ja logistiikan suunnittelussa. Myös suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteistyö tiivistyi.
Datakeskussektori nousi ykköseksi
Granlundin liikevaihto parani useimmilla liiketoiminta-alueilla, ja kaikkein parhaiten vuosi sujui datakeskussuunnittelussa, rakennuttamisessa ja valvonnassa sekä kiinteistöohjelmistoissa. Myös muissa liiketoiminnoissa julkinen sektori, korjausrakentaminen ja valtion avainhankkeet työllistivät varsin hyvin.
Talotekniikkasuunnittelussa pidimme markkinajohtajan asemamme, ja olimme aktiivisesti mukana kehittämässä alaa mm. Talotekniikka 2030 -hankkeessa. Rakenne- ja arkkitehtisuunnittelu kasvoivat uudempina liiketoimintoina tavoitteiden mukaisesti, ja saimme joitakin uusia avauksia myös teollisuuden suunnittelussa.
Datakeskussektori on nousemassa Granlundin suurimmaksi yksittäiseksi liiketoiminta-alueeksi, ja se heijastui hyvässä mielessä tekemiseemme monella eri osa-alueella. Datakeskukset työllistivät suunnittelun ja konsultoinnin lisäksi paljon myös rakennuttamisen ja valvonnan ammattilaisia.
Datakeskukset työllistivät suunnittelun ja konsultoinnin lisäksi paljon myös rakennuttamisen ja valvonnan ammattilaisia.
Pekka Metsi, toimitusjohtaja, Granlund
Kansainvälistä kasvua
Liiketoiminnan kasvun mahdollistivat ennen kaikkea pitkäaikaiset kanta-asiakkuudet ja vahva osaamisemme teknisesti vaativissa hankkeissa, kuten datakeskuksissa, sairaaloissa ja turvaluokitelluissa kohteissa. Myös kansainväliseen kasvuun saatiin vauhtia, kun sijoitusyhtiö ICG tuli kesällä Granlundin vähemmistöomistajaksi. Lisäksi yhtiön hallitus uudistui loppuvuodesta.
Kasvoimme vuoden aikana niin orgaanisesti kuin yrityskaupoilla, joita toteutettiin vuoden aikana yhteensä viisi. Yrityskaupat tukivat strategisia kasvutavoitteita erityisesti arkkitehtisuunnittelussa ja rakennesuunnittelussa sekä rakennuttamisessa.
Kansainvälistymisessä luotamme niihin vahvuuksiin, joista olemme tunnettuja myös kotimaassa. Haluamme olla erityisen vahvoja niillä asiakassektoreilla, joita teknologia-, energia- ja vastuullisuusosaamisemme tukevat.
Konsultoinnissa odottava tunnelma
Valtion energiatukien heikennykset osuivat erittäin huonoon ajankohtaan, ja kun kiinteistökauppojakin tehtiin ennätyksellisen vähän, vaikutukset näkyivät Granlundin konsultointipalvelujen kysynnässä. Asiantuntijapalveluissa tunnelma olikin yleisesti odottava ja hintakilpailu kovaa.
Konsultteja työllistivät ennen kaikkea vakioasiakkaille tarjotut jatkuvat palvelut. Vastuullisuuskonsultoinnissa markkinaa vilkastuttivat lainsäädännön kiristyvät vaatimukset, kuten CSRD-raportointi, joka luo yrityksille ja kiinteistönomistajille painetta datan hallinnan kehittämiseen ja prosessien automatisointiin. Tiedolla johtamisen palveluille riittää myös kysyntää.
Granlund vahvisti omistuspohjaansa – kansainvälinen ICG sijoittajaksi
Granlund vahvisti omistuspohjaansa uuden kansainvälisen sijoittajan, ICG:n myötä. Tavoitteena on kiihdyttää Granlundin kansainvälistä kasvua ja laajenemista.
“Olemme asettaneet Granlundin strategiassa tavoitteeksi vahvan kansainvälistymisen Skandinaviassa ja Euroopassa. ICG on kumppani, joka voi tukea meitä tällä matkalla”, kertoo Pekka Metsi.
Datan hallinnan arvostus kasvaa
Granlundin innovaatio- ja kehitystoiminnassa rakennusalan matalasuhdanne ei näkynyt. Meillä investoitiin innovaatiotoimintaan tuttuun tapaan noin 6 prosenttia koko konsernin liikevaihdosta. Kehitystyön pääteemoina olivat digivihreä siirtymä, datanhallinta ja energia sekä tuottavuuden parantaminen.
Datan arvostus näkyi myönteisesti kiinteistöohjelmistojen markkinassa. Moni toimija pyrki parantamaan tuottavuuttaan ohjelmistoratkaisuilla, ja etenkin julkisella sektorilla vanhoja järjestelmiä päivitettiin uusiin. Myös tekoälyä vähintäänkin pilotoitiin. Granlund Manager säilyi Suomen suosituimpana kiinteistöjohtamisen ohjelmistona.
Granlund Manager piti paikkansa Suomen suosituimpana kiinteistöjohtamisen ohjelmistona.
Pekka Metsi, toimitusjohtaja, Granlund
Tyytyväiset työntekijät ja asiakkaat
Tavoitteemme on kasvaa kannattavalla tavalla ja pitää kiinni korkeasta henkilöstö- ja asiakastyytyväisyydestämme. Viime vuonna toteutettujen asiakastyytyväisyys- ja bränditutkimusten sekä henkilöstötutkimuksen tulokset olivat loistavat. Noin 94 prosenttia granlundilaisista on tyytyväisiä työpaikkaansa. Asiakastyytyväisyydessä kokonaisarvosanamme oli 4,08 asteikolla 1–5.
Haluamme yhdessä panostaa tulevaisuuden osaajiin myös vaikeina aikoina.
Pekka Metsi, toimitusjohtaja, Granlund
Asiakkaidemme tyytyväisyys on kasvanut kaikilla osa-alueilla ja eri liiketoiminnoissa. Erityisesti asiakkaat arvostavat asiantuntijoidemme osaamista, kykyä ymmärtää asiakastarpeita, korkeaa laatua ja vastuullisuutta. Myös johtamiskulttuurimme vakuuttaa: uskomme matalaan hierarkiaan ja paikalliseen päätöksentekoon.
Tulevaisuudessakin meille on tärkeää, että maineemme työnantajana pysyy hyvänä niin kotimaassa kuin uusilla markkina-alueilla. Ratkaisevia ovat nuorten osaajien ensimmäiset kokemukset kiinteistö- ja rakennusalasta. Siksi vuoden ehdottomia valopilkkuja oli, että meillä ja muilla alan toimijoilla oli hyvin tarjolla harjoittelupaikkoja. Haluamme yhdessä panostaa tulevaisuuden osaajiin myös vaikeina aikoina.
Vuoteen 2025 lähdetään positiivisin näkymin
Tulevana vuonna uskomme positiiviseen kehitykseen useissa liiketoiminnoissa. Tavoitteena on pitää vahva asemamme talotekniikkasuunnittelussa, datakeskussektorilla sekä kiinteistöohjelmistoissa. Kasvua odotamme mm. arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä vastuullisuuteen, dataan ja digitaalisuuteen liittyvistä asiantuntijapalveluista. Myös projektinjohto- ja rakennuttamispalveluilla on edelleen kasvun mahdollisuuksia etenkin teknisesti vaativissa hankkeissa.
Markkinoilta ei odoteta vuoteen 2025 lähtiessä kovin nopeaa toipumista, mutta uskomme, että syksyä kohti päästään jo vähintään hitaaseen nousuun. Tällä hetkellä liiketoiminnan suurimmat uhkakuvat liittyvät yleiseen maailmantilanteeseen sekä kansainvälisiin kriiseihin.
Pekka Metsi, toimitusjohtaja, Granlund
Strategia ja toimintaympäristö
Granlundin Plan G+ -strategia tähtää rohkeaan kansainväliseen kasvuun ja nykyisten pääliiketoiminta-alueiden vahvistamiseen. Yhtiö kehittää myös arkkitehti- ja rakennesuunnittelun palveluitaan ja hakee sitä kautta entistä parempaa asemaa avainsektoreillaan.
Kaikessa toiminnassa tähdätään kiinteistö- ja rakennusalan vastuullisuuden ja tuottavuuden parantamiseen. Yhtenä pääkeinoista nähdään datan tehokkaampi virtautus ja tiedolla johtaminen, mikä tuo uusia mahdollisuuksia niin rakentamiseen kuin kiinteistöjen elinkaaren ajalle. Tavoitteena on olla houkutteleva ja luotettava työnantaja niin Suomessa kuin kansainvälisillä markkinoilla.
Granlund saavutti vuonna 2024 pääosin strategiset kasvutavoitteensa, vaikka markkinatilanne oli haastava. Hyvin tärkeässä roolissa menestyksen takana on tiivis yhteistyö asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Kestävä ja älykäs tulevaisuus saavutetaan yhdessä.
Kansainvälistymisessä Granlundin strategisena tavoitteena on kehittyä seuraavan viiden vuoden aikana aidosti kansainväliseksi yhtiöksi. Tavoitteena on kasvaa niin Skandinaviassa kuin muutamissa valikoiduissa Euroopan maissa. Vuonna 2024 kansainvälistymistä tuki erityisesti sijoitusyhtiö ICG:n tulo Granlundin vähemmistöomistajaksi. Omistuspohjan enemmistön luo jatkossakin lähes 300 omistajapartneria.
Kansainvälistymisessä luotetaan pääosin samoihin vahvuuksiin kuin kotimaassa. Granlund haluaa olla erityisen vahva niillä asiakassektoreilla, joissa nähdään kasvua ja joita yhtiön teknologia-, energia– ja vastuullisuusosaaminen tukevat. Lisäarvoa tuotetaan myös datapohjaisilla palveluilla, jotka tukevat tiedolla johtamista ja tuottavuutta. Granlundin erityispiirteenä on mahdollisuus yhdistää suuren yhtiön osaaminen ja resurssit sekä paikallinen ketteryys ja päätöksenteko.
Granlundin strategia tähtää kasvuun suunnittelussa, palveluissa ja konsultoinnissa, ohjelmistoissa sekä rakennuttamisessa ja valvonnassa. Vahva markkinajohtajuus talotekniikkasuunnittelussa ja kiinteistöohjelmistoissa luo mahdollisuuden kehittää liiketoimintaa esimerkiksi laajentamalla omaa roolia sekä luomalla uusia digitaalisia palveluita. Voimakkaampaa kasvua haetaan erityisesti arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä rakennuttamisesta ja valvonnasta.
Suunnittelussa kasvutavoitteet ylitettiin kirkkaasti datakeskussuunnittelussa, ja myös rakenne- ja arkkitehtisuunnittelu kasvoivat tavoitteiden mukaisesti. Jatkossa kehitetään erityisesti datapohjaista tekemistä ja siihen liittyviä uusia palveluja. Samalla automatisoidaan suunnitteluprosesseja ja parannetaan tuottavuutta.
Granlund on kasvanut rakennuttamisessa ja valvonnassa strategian mukaisesti valtakunnalliseksi toimijaksi, joka tukee projektinjohtoa datavetoisilla palveluilla, kuten kustannus-, aikataulu- ja hiilijalanjälkiohjauksella. Strategisia onnistumisia olivat liikevaihdon kasvun lisäksi palvelujen laajentuminen kaikkiin Granlundin liiketoimintayksiköihin sekä yleinen tunnettuuden parantuminen.
Konsultointipalveluissa korostuu tiedolla johtaminen, ja Granlund tarjosi asiakkaille tehokkaita digitaalisia ja tekoälypohjaisia työkaluja energia-, vastuullisuus- ja kiinteistöjohtamiseen. Datan hallinnan tärkeys näkyi myös ohjelmistoliiketoiminnassa, joka saavutti kasvutavoitteet kaikilla osa-alueilla. Molemmissa liiketoiminnoissa saatiin useita kymmeniä uusia asiakkaita, joista moni hyödyntää sekä Granlundin kiinteistöohjelmistoja että niiden käyttöä tukevia asiantuntijapalveluja.
Isännöinnin liikevaihto ja kannattavuus paranivat strategisten tavoitteiden mukaisesti.
Plan G+ -strategian kirkastusprojekti käynnistettiin joulukuussa 2024. Tarkoituksena on terävöittää konsernin sekä sen eri liiketoimintojen kasvutavoitteita ja painopistealueita. Taloudelliset tavoitteet asetetaan vuoteen 2029 asti. Lisäksi määritellään konkreettiset toimenpidesuunnitelmat seuraaville kolmelle vuodelle.
Datakeskusliiketoiminnassa ennätyksellistä kasvua
Granlundista on kasvanut Pohjoismaiden suurin datakeskusten suunnitteluun ja konsultointiin erikoistunut asiantuntijayritys.
Datakeskusliiketoiminta kasvoi vuoden aikana ennätykselliset 60 prosenttia. Teknojättien lisäksi hankkeita käynnistivät Suomessa ja muissa Pohjoismaissa alalla aivan uudenlaiset toimijat, joiden algoritmi- ja tekoälypohjainen liiketoiminta vaatii omia konesaleja.
Rakennuttaminen ja valvonta laajenee vauhdilla
Rakennuttaminen ja valvonta kasvaa Granlundilla hyvää vauhtia. Viime vuonna tehtiin ennätystulos liikevaihdossa, joka oli 24 M€. Kasvua edellisvuoteen oli jopa 39 prosenttia (25 % vuonna 2023).
Myös asiakastyytyväisyys on korkealla, ja henkilöstömäärä kasvoi edellisvuonna merkittävästi. Rakennuttamisen ja valvonnan palveluita tarjotaan nyt Suomessa valtakunnallisesti.
Granlundin datastrategia
Granlundin datastrategiaa päivitettiin vuoden aikana, sillä kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyvän datan hallinta sekä datalähtöiset palvelut ovat kasvaneet Plan G+ -strategian tavoitteiden mukaisesti merkittäväksi osaksi Granlundin liiketoimintaa. Taustalla vaikuttaa yhteiskunnan digitalisoituminen ja tekoälykehitys. Laadukasta dataa tarvitaan niin sisäisen toiminnan tehostamisessa kuin kiinteistö- ja rakennusalan tuottavuus- ja vastuullisuushaasteiden ratkaisemisessa.
Granlundin tavoitteena on toimia datalähtöisyydessä alan edelläkävijänä. Datastrategialla luodaan suuntaa uusille palveluille ja datan hyödyntämiselle eri liiketoiminnoissa aina suunnittelusta konsultointiin ja rakennuttamisesta ohjelmistokehitykseen. Oman liiketoiminnan ohella muutosta halutaan edistää laajemmin ylläpidon ja rakentamisen arvoketjuissa, mikä luo mahdollisuuksia laajemmalle yhteistyölle ja kansainvälistymiselle.
Asiakaslähtöistä kehitystä
Datalähtöisiä palveluja kehitetään lähellä asiakkaita eri liiketoimintojen strategiaprojekteissa. Asiantuntijoiden ja asiakkaiden tukena toimii Granlund Data Office, joka tarjoaa teknologiaratkaisuja ja apua palveluiden kaupallistamiseen. Lisäksi se varmistaa, että datan hyödyntäminen on projekteissa tehokasta ja turvallista.
Liiketoiminnot saavat tukea myös Granlundin innovaatio-osastolta, joka auttaa uusimpien, vasta nousussa olevien ratkaisujen hyödyntämisessä.
Pitkän aikajänteen tavoitteena on kehittää Granlundista kautta linjan datalähtöinen yritys. Se onnistuu, kun organisaatio kehittyy ja kehittää tekemistä yhdessä.
Innovaatio- ja kehitystoiminta
Granlundin innovaatio- ja kehitystoiminta on monitasoista yhteistyötä omien liiketoimintayksiköiden, asiakkaiden ja kumppanien kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Vuonna 2024 innovaatio- ja kehitystoimintaan investoitiin 9,0 miljoonaa euroa, mikä on noin 6 prosenttia Granlund-konsernin liikevaihdosta. Innovaatiotoiminnan teemoja olivat digivihreä siirtymä, datanhallinta ja energia.
Sisäisessä innovaatiotyössä keskityttiin vuoden aikana strategisiin yhteistyöprojekteihin eri liiketoimintayksiköiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös oppilaitosten ja nuorten osaajien kanssa esimerkiksi Junction-hackathonissa. Vuoden aikana valmistui ennätysmäärä opinnäytetöitä, 32 kappaletta (25 vuonna 2023).
Junction-hackathon
Osana NSDC- ja Untangling people flow -kehityshankkeita Granlund ja KONE toteuttivat yhteisen datahaasteen Junction-hackathonissa. Haasteeseen osallistui 26 tiimiä. Voittajaksi valittiin idea käyttäjäystävällisestä mobiilisovelluksesta, joka automatisoi laiteinventaareja, eli tiedon keräämistä rakennusten laitekannasta.
Vuonna 2024 innovaatiotoiminnan teemoja olivat digivihreä siirtymä, datanhallinta ja energia.
Granlund osallistui alan merkittävimpiin yhteiskehittämisen hankkeisiin, kuten Talotekniikka 2030 -ohjelma ja Building 2030 -konsortio, sekä KIRAHubin kaltaisten yhteisöjen toimintaan. Sairaalasuunnitteluosaamisen vientiä maailmalle edistettiin IHDA-allianssissa. Moni Business Finland -hanke päättyi vuoden lopussa, mutta rahoitusta saatiin myös uusille projekteille.
Vuoden aikana aloitettiin Business Finlandin laajan DigiChamp-kehitysohjelman (2025–2027) valmistelu. Kokonaisuus tukee Granlundin strategisia kasvutavoitteita ja sisältää seitsemän yksittäistä projektia. Valmisteluun osallistuu useita tutkimuslaitoksia ja yrityksiä kiinteistö- ja rakennusalalta sekä IT-sektorilta. Vuoden päätteeksi rahoitus saatiin varmistettua yhdelle projektille.
Vuoden 2024 opinnäytetyökilpailussa menestyneet
Vuoden 2024 parhaat opinnäytetyöt käsittelivät LVI-tekniikan hiilijalanjälkilaskentaa, tietomallien soveltuvuutta, rakennusten digitaalista turvallisuutta sekä kulutusjouston hyödyntämistä.
EU- ja Business Finland -hankkeet
2024 päättyneet
- E3 (Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions, 2021–2024)
- DHC-Hybrid (Research and demonstration of key technologies of DHC hybrid system based on renewable energy heat pump, 2021–2024)
- IML4E (Industrial Machine Learning for Enterprises, 2021–2024)
Käynnissä olevat
- NSDC (Nordic Superblocks as Decarbonization Catalysts, 2023–2025)
- GenerIoT (Generating and Deploying Lightweight, Secure and Zero-overhead Software for Multipurpose IoT Devices, 2023–2025)
- People Flow (Untangling People Flow for Smart and Sustainable Urban Environments, 2023–2026)
- Energy-Carbon-KOM (Development of energy-carbon coordinated key operation management technology of district energy system based on mechanism-data fused modeling, 2023–2026)
- HumanIC (Human – Centric Indoor Climate for Healthcare Facilities, 2024–2028)
- RESPED (Enabling Energy Resilience through new energy flexible and affordable PED concepts, 2024–2027).
Sisäistä tekoälykehitystä ja -innovointia
Tekoälyä hyödynnetään sekä sisäisissä toimintamalleissa että uusien kaupallisten ratkaisujen kehittämisessä. Sisäisessä käytössä Granlundilla käytetään tietoturvallista ja itsekehitettyä GraGPT-tekoälytyökalua. Koulutusten avulla pyritään varmistamaan, että kaikki työntekijät ymmärtävät tekoälyn mahdollisuudet ja käyttötavat liiketoiminnan eri osa-alueilla.
Granlund tarjoaa markkinoille valmiita tekoälysovelluksia, kuten AI-Energiakartoitus ja Granlund Managerin AI-ominaisuudet. Vuoden lopulla päättyneessä Business Finlandin IML4E-hankkeessa luotiin koneoppimista hyödyntävä tekoälyalusta, jolla voidaan kehittää ja ylläpitää tekoälysovelluksia, kuten lukea teknisten dokumenttien tekstisisältöä. Sovellusta on hyödynnetty LCA-laskentoihin ja kiertotalouskartoituksiin liittyvässä satojen dokumenttien läpikäymisessä.
Tekoälyn mahdollisuuksia tekstimuotoisen tiedon ja aikasarjojen hyödyntämisessä tutkitaan edelleen vuonna 2025 Teknologiateollisuuden siemenrahoituksella.
NSDC: Alue-energiakonsepti ja luontojalanjälki
NSDC-hankkeessa kehitettiin alue-energiakonsepti ja tarkasteltiin sen hyötyjä verrattuna rakennuskohtaisiin energiaratkaisuihin ja kaukolämpöön. Hankkeeseen osallistettiin myös yläkouluikäisiä kesäharjoittelijoita. Nuoret pääsivät pohtimaan työpajoissa, millainen olisi viihtyisä asuinympäristö ja tulevaisuuden kortteli.
Toinen tutkimushankkeen teemoista oli luonnon monimuotoisuus ja rakentamisen luontojalanjälki, jota tutkittiin Granlundilla myös opinnäytetyössä. Rakentamisella on suuri vaikutus maailmanlaajuiseen luontokatoon eli luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Suurin osa negatiivisista luontovaikutuksista tapahtuu rakennustyömaan ulkopuolella, esimerkiksi materiaalien tuotannossa.
GenerIoT: Tuulivoimaloiden kestävyys myrskyissä
Vuoteen 2026 jatkuvassa GenerIoT-hankkeessa toteutetaan kolme pilottia, joissa kerätään IoT-antureilla tietoa tuulivoimaloiden, mobiilitukiasemien mastojen ja sisäympäristötekniikan kunnosta.
Granlundilla toteutetussa diplomityössä tutkittiin tuulivoimaloiden ennakoivaa kunnonhallintaa. Mallinnuksessa huomioitiin esimerkiksi tuulivoimalaan kohdistuva dynaaminen rasitus ja taipumat eri tuuliolosuhteissa.
E3: Päiväkotien ja sairaaloiden sisäilman puhdistaminen
E3-yhteiskehityshankkeessa tutkittiin keinoja puhdistaa sisäilmaa ilman kautta leviävistä taudinaiheuttajista. Oikein mitoitetut ja sijoitetut ilmanpuhdistimet vähensivät lasten sairastumisia päiväkodeissa noin 18 prosenttia. Sairaaloissa puhdistimilla saavutettiin potilashuoneissa lähes eristyshuoneita vastaava puhtaan ilman määrä.
Sairaaloiden sisäilmaratkaisujen tutkimista jatketaan HumanIC-EU-hankkeessa.
