Ympäristöministeriön selvitys tarkentaa tietoa talotekniikan päästövaikutuksista
12.9.2023 – Ympäristöministeriön tuore selvitys tarkentaa huomattavasti taloteknisten järjestelmien päästövaikutuksia. Selvitys auttaa rakennusalan toimijoita tekemään tarkempia laskelmia taloteknisten järjestelmien vaikutuksesta rakennusten hiilijalanjälkeen.
Hiilijalanjälkilaskenta on yleistynyt rakennusalalla ja 2025 voimaan tuleva rakentamislaki velvoittaa uudiskohteita osoittamaan hankkeen elinkaaren ilmastovaikutukset. Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen taloteknisten järjestelmien hiilijalanjäljestä ja materiaalisisällöstä, joka tarkentaa merkittävästi aiemmin käytössä ollutta dataa. Selvityksen ovat tehneet Granlund ja Talotekninen teollisuus ja kauppa ry (Talteka).
Selvityksestä saatavaa uutta tietoa voidaan hyödyntää rakentamislain mukaisen ilmastoselvityksen laatimisessa, kun tarkkaa laskettua tietoa toteumasta ei ole esimerkiksi rakennusluvan jättövaiheessa. Selvitys sisältää ehdotuksen talotekniikan oletusarvoiksi, joita selvitysten laadinnassa voidaan hyödyntää.
“On tärkeää jatkuvasti syventää ymmärrystämme rakentamisen päästövaikutuksista. Tämä selvitys antaa hyvän pohjan päivittää ja edelleen kehittää kansallisen päästötietokannan (co2data.fi) tietoja talotekniikan osalta”, kommentoi Syke:n ryhmäpäällikkö Janne Pesu.
On tärkeää jatkuvasti syventää ymmärrystämme rakentamisen päästövaikutuksista. Tämä selvitys antaa hyvän pohjan päivittää ja edelleen kehittää kansallisen päästötietokannan (co2data.fi) tietoja talotekniikan osalta.
Janne Pesu, ryhmäpäällikkö, Syke
Uusi data auttaa ennakoinnissa
Selvitys auttaa rakennusalan toimijoita ennakoimaan taloteknisten järjestelmien vaikutusta rakennuksen hiilijalanjälkeen sen elinkaaren aikana. ”Vastaavaa dataa on ollut käytössä aiemmin muista rakennusosista, mutta nyt tieto tarkentuu merkittävästi talotekniikan osalta”, kertoo Granlundin kestävän rakentamisen ryhmäpäällikkö Anni Viitala.
Selvitystä varten on laskettu kymmeniä kohteita ja sitä varten on käytetty huomattavasti laajempaa dataa kuin aiemmin, komponenttitasolle saakka. ”Kun rakennuskohteissa halutaan tehdä jatkossa päästövähennystoimenpiteitä, suurimpien päästölähteiden selvittäminen on helpompaa ja samalla mahdollisuudet vaikuttaa niihin paranevat huomattavasti”, Granlundin laskentapäällikkö Mikko Kouhia kertoo.
Taltekan teknologiajohtaja Juhani Hyvärisen mielestä on tärkeää, että talotekniikan hiilijalanjäljen laskenta on esitetty riittävän yksityiskohtaisella tasolla tuoteryhmittäin. ”Esimerkiksi valmistajakohtaisten EPD-tietojen hyödyntämisen edellytyksenä on, että tuoteryhmät ovat samoja, joita käytetään rakentamisen yleisissä nimikkeistöissäkin. Tuloksia tullaan hyödyntämään mm. LVI-info.fi -palvelun kehittämisessä niin, että tiedon kulku suunnittelussa on sujuvaa”, hän tarkentaa.
Talotekniikan hiilijalanjäljen suuruutta selittää taloteknisten järjestelmien käyttöikä. Esimerkiksi toimistoissa tekniikka saatetaan vaihtaa noin 20 vuoden välein, asuinkiinteistöissä talotekniikkaa uusitaan harvemmin.
Mikko Kouhia, laskentapäällikkö, Granlund
Talotekniset järjestelmät muodostavat toiseksi suurimman osan hiilijalanjäljestä
Taloteknisillä järjestelmillä on merkittävä vaikutus rakennusten hiilijalanjälkeen. Granlundin rakennushankkeissa tehtyjen elinkaariarviointien mukaan talotekniset järjestelmät muodostavat toiseksi suurimman osan rakennusten materiaalien hiilijalanjäljestä rungon jälkeen. Kiinteistökohtaisia eroja kuitenkin on. Esimerkiksi asuinkerrostaloissa talotekniikan osuus elinkaaren hiilijalanjäljestä on noin 10 prosenttia, kun toimistorakennuksissa, majoitus- ja opetustiloissa se muodostaa jopa neljäsosan hiilijalanjäljestä.
”Talotekniikan hiilijalanjäljen suuruutta selittää taloteknisten järjestelmien käyttöikä. Esimerkiksi toimistoissa tekniikka saatetaan vaihtaa noin 20 vuoden välein, asuinkiinteistöissä talotekniikkaa uusitaan harvemmin. Teknisten osien vaihdot muodostavat talotekniikan hiilijalanjäljestä noin puolet muissa kuin asuinrakennuksissa”, selventää Mikko Kouhia.
Uutista on päivitetty 2.5.2024.
Haluatko kuulla lisää?
Taloteknisten järjestelmien hiilijalanjäljen ja materiaalisisällön oletusarvoja tullaan selvityksen pohjalta tarkentamaan rakentamisen päästötietokantaan co2data.fi-sivustolle.
Selvitys löytyy kokonaisuudessaan Hankeikkunassa.
Mikko Kouhia
Laskentapäällikkö, Granlund
mikko.kouhia@granlund.fi
p. 040 1953 765
Juhani Hyvärinen
Johtaja, teknologia, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry (Talteka)
juhani.hyvarinen@talteka.fi
p. 040 745 7907
Janne Pesu
Ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus (Syke)
janne.pesu@syke.fi
p. 0295 251 405
Lisää uutisiamme
E3-tutkimushankkeen mukaan sisäilman puhdistaminen vähentää virusten leviämistä
30.10.2024 – Korona-aikana käynnistynyt laaja poikkitieteellinen E3-tutkimushanke päättyy lokakuun lopussa. Hanke on tuottanut uutta tietoa ilman puhdistamisen vaikutuksista virusten leviämiseen erilaisissa kiinteistöissä.
HUS sairaalan toimenpidesiiven peruskorjaus parantaa energiatehokkuutta talotekniikalla
11.10.2024 – Meilahden sairaalan toimenpidesiipi uudistuu lähes vuosikymmenen kestävässä peruskorjauksessa. Laajan sairaalahankkeen talotekniikkasuunnittelusta vastaa Granlundin kokenut sairaalasuunnittelutiimi.
Uusi hanke vauhdittaa kiertotaloutta talotekniikassa
21.08.2024 – Hankkeessa kerätään tietoa ja tutkitaan, miten kiertotalous onnistuu käytännössä. Lisäksi selvitetään tuotteiden uudelleenkäytön edellytyksiä.
LVI-laskentarekisteriä voi käyttää yhä useammilla laskentaohjelmilla
21.08.2024 – LVI-alan toimijoiden määrä- ja kustannuslaskentaa helpottava LVI-laskentarekisteri on nyt käytettävissä yhä useammilla laskentaohjelmilla. Brokerin ja Admicom Ultiman lisäksi käytössä on…
“Olemme yleensä viimeinen asiantuntija, joka poistuu kohteesta”
17.06.2024 – Granlund Tampereella työskentelee kokenut nelikko, joka tuntee sairaalatekniikan perusteellisesti. Vahva osaaminen auttaa viemään vaativat sairaalahankkeet onnistuneesti maaliin.
Vesidata virtaa Granlund Manageriin
12.04.2024 – Granlund Managerin ja Smartvattenin integraatio tekee vedenkulutuksen seurannasta ja raportoinnista huomattavasti nopeampaa ja luotettavampaa. Kiristyvät vastuullisuusraportointivaatimukset korostavat integraation hyötyjä.
Laakson yhteissairaalassa EPD-ympäristöselosteet hankintakriteereinä
08.02.2024 – Ulla Nykterin mielestä yksittäinen hanke voi ajaa koko rakennusalan ympäristötietoisuutta eteenpäin.
Miten suunniteltiin edistyksellisen paloturvallinen Länsimetro?
31.10.2023 – Länsimetron turvallisuusratkaisut ovat edistyksellisiä kansainvälisessäkin mittakaavassa. Granlundin suunnittelijat olivat valitsemassa ratkaisuja, joilla paloturvallisuudesta huolehditaan monen järjestelmän yhteispelillä.
Lean-ajattelu vauhdittaa rakennusalan vihreää siirtymää
19.10.2023 – Rakennusalan muutosliikettä kohti lean-periaatteita ajava RAIN3-hanke kerää yhteen alan eri asiantuntijoita. Granlundilla järjestetyssä Lean ja vihreä siirtymä -työpajassa käsiteltiin vähähiilisen…
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
