Viiskorven energiaratkaisun luontovaikutukset huomioitiin jo selvitysvaiheessa

Toteutimme Espoon kaupungille alueellisen energiaselvityksen, jossa tutkittiin Viiskorven kaavarunkoalueelle sopivia energiantuotannon ja -jakelun vaihtoehtoja. Viiskorpi on yksi “Kestävän tulevaisuuden kaupunginosat” -projektin kehitys- ja kokeiluympäristöistä, joissa kehitetään kestäviä ja innovatiivisia kaupunkiratkaisuja.

“Viiskorpi on kiinnostava kestävän kehityksen aluehankkeena erityisesti siksi, että tiiviin kaupunkirakentamisen sijaan siitä suunnitellaan kylämäistä ja luonnonläheistä aluetta”, kertoo Espoon kaupungin energiainsinööri Mika Huttunen.

Granlundin kestävän rakentamisen asiantuntija Charlotte Nyholmin mukaan kaavarunkovaihe on oikea hetki arvioida tulevan energia- ja aluerakentamisen ympäristö- ja luontovaikutuksia sekä myös vähentää niitä. Esimerkiksi maalämpö ei ole neitseelliseen luontoon rakennettaessa yksiselitteisesti paras ratkaisu.

“Luontoa voidaan suojella esimerkiksi merkitsemällä asemakaavaan tilavarauksia energiakeskuksille ja muulle energiainfralle valmiiksi rakennettuihin paikkoihin. Sillä vältetään turhaa maaperään ja metsään kajoamista”.

Kaavalla voidaan myös ohjata sijoittamaan tekniikka niin, että vältetään herkimpiä luontokohteita. “Lisäksi huomioon pitää ottaa rakentamisen vaiheistus ja työmaan toiminta”, lisää Granlundin projektipäällikkö Markus Kurkinen.

Viiskorpi on kiinnostava kestävän kehityksen aluehankkeena erityisesti siksi, että tiiviin kaupunkirakentamisen sijaan siitä suunnitellaan kylämäistä ja luonnonläheistä aluetta.

Espoon kaupungin energiainsinööri Mika Huttunen

Poikkitieteellinen lähestymistapa energiajärjestelmän valintaan

Energiaselvityksessä tutkittiin kokonaisvaltaisesti erilaisten energian tuotanto- ja jakelutapojen kustannuksia, innovatiivisuutta ja hiilijalanjälkeä sekä vaikutuksia esimerkiksi alueen energiaomavaraisuuteen, biodiversiteettiin ja yhteisöllisyyteen. Tasapainoisen kokonaiskuvan saaminen vaati monialaista osaamista niin tilaajalta kuin konsultilta.

“Toteutusta ohjasivat Espoon kaupungin kaavoitus-, energia- ja kestävyysasiantuntijat, ja Granlundilta oli mukana muun muassa vähähiilisyyden, kaavoituksen, rakennusten energiankulutuksen ja energiajärjestelmien asiantuntijoita sekä ulkopuolinen biologi”, Kurkinen luettelee.

Useista energiantuotannon ja -jakelun vaihtoehdoista valittiin parhaiten eri tavoitteita tukevat konseptit, joille tehtiin energiatase-, kustannus- ja päästölaskenta. Jatkotarkastelussa tutkittiin tarkemmin kaukolämmön lisäksi kolmea konseptia.

“Uusinta teknologiaa edustavat keskisyvät lämpökaivot ja perinteisempää ilma-vesilämpöpumput ja rakennuskohtaiset ratkaisut. Innovatiivisia ratkaisuja voidaan edistää energian tuotannon ja kulutuksen älykkäällä ohjauksella sekä energiajärjestelmän uusilla omistus- ja operointimalleilla”, Huttunen sanoo.

Luontoa voidaan suojella esimerkiksi merkitsemällä asemakaavaan tilavarauksia energiakeskuksille ja muulle energiainfralle valmiiksi rakennettuihin paikkoihin.

Granlundin kestävän rakentamisen asiantuntija Charlotte Nyhom,

Uudenlaiset energiaratkaisut vaativat kaavoitusprosessin uudistamista

Kaupunki voi edistää alueellisia energiaratkaisuja muun muassa sidosryhmätyöskentelyllä, tiedottamisella ja tavoitteiden asettelulla. Pitkälle tulevaisuuteen katsova kaava mahdollistaa vastuulliset ratkaisut, mutta Huttusesta innovatiivisen ja kestävän alue-energiajärjestelmän suunnittelu vaatii kaavoitusprosessiltakin uudistumista.

“Yhteistyötä tarvitaan niin kaupungin sisällä kuin eri sidosryhmien, kuten maanomistajien ja energiaoperaattorien, kanssa”.

Kokemukset Viiskorven energiaselvityksestä ovat lupaavia. “Hanke toteutettiin ensimmäistä kertaa kaupunkisuunnittelukeskuksen ja kestävän kehityksen osaamiskeskuksen yhteistyönä, ja se tuntui hyvältä ja järkevältä. Seuraavaksi meidän on opeteltava luomaan ohjausprosessi, joka ulottuu polkuna aina kaavoituksesta mahdolliseen toteutukseen asti”.

Viiskorpi on Kalajärven ohella toinen kahdesta Pohjois-Espoon kehittyvästä paikalliskeskuksesta. Viiskorven kaava-alueen kylämäinen paikalliskeskus sijaitsee Kehä III:n välittömässä läheisyydessä, Koskelon liittymän pohjoispuolella. Kaava-alue mitoitetaan noin 8000 uudelle asukkaalle.

Tiedote on julkaistu alun perin 7.10.2024 Espoon kaupungin sivuilla

Haluatko kuulla lisää?

Lisää uutisiamme