Usein kysyttyjä kysymyksiä kunnossapidon johtamisesta

1. Onko vastuullisuus pakko ottaa huomioon kunnossapidossa?

Vastuullisuus alkaa olla välttämätön osa kokonaisvaltaista ja kannattavaa kunnossapitoa. Suurin osa kiinteistönomistajista on jo sitoutunut erilaisiin vastuullisuusperisaatteisiin. Vähähiilisyys, energiatehokkuus ja kiertotalous ovat usein mukana niin laitehankinnoissa kuin palveluntuottajien valinnassa. Vastuullisuuteen kuuluu myös huolto- ja korjaustoimenpiteiden oikea ajoitus, jolloin vältetään turhaa purkamista ja ylikorjaamista. Vastuullisuuden huomioimiseen ja eri vaihtoehtojen vertailuun on olemassa tehokkaita laskennallisia työkaluja.

2. Mistä huomaa, että kiinteistön tiedonhallinnassa on puutteita?

Puutteellinen tai vanhentunut kiinteistötieto näkyy usein poikkeavana energiankulutuksena, korjaushistorian aukkoina tai vuokralaisten valituksina. Usein vastuunjakokin on epäselvä ja toimintatavat vaihtelevat. Myös tiedon yhdistely on vaikeaa, koska kiinteistödata on hajallaan eri paikoissa. Kun kiinteistötiedosta saadaan luotua kokonaiskuva, poikkeamatkin löytyvät helposti. Apuna käytetään digitaalisia työkaluja, kuten Granlund Manageria ja moderneja BI-pohjaisia raportteja.

3. Mitkä ovat varmimmat tavat huolehtia vuokralaistyytyväisyydestä?

Yksi eniten vuokralaistyytymättömyyttä aiheuttava asia ovat toimimattomat hissit. Usein esiin nousevat myös sisäilmaongelmat. Vuokralaisten tyytyväisyyden kannalta olennaisinta on pyytää palautetta ja reagoida siihen. Vuokralaisviestintä on tärkeä osa kiinteistötiedon hallintaa. Se selkeyttää vastuunjakoa kiinteistönomistajan ja vuokralaisten välillä, ja vuokralaisilla on tunne siitä, että heitä kuunnellaan. Jo se yksin parantaa käyttäjätyytyväisyyttä.

4. Voiko tiedolla johtamisen tuloksia mitata rahassa?

Kunnossapidossa on aina kyse isoista rahoista, ja toimenpiteiden pitää olla taloudellisesti kannattavia. Ennakoiva, suunnitelmallinen ja optimoitu kunnossapito on aina halvempaa kuin reaktiivinen vikojen korjailu. Kun kunnossapitoa ohjataan tiedolla, korjausvelka pysyy hallinnassa, rakennuksen arvo säilyy ja vuokralaistyytyväisyys paranee. Näkyyhän ennakoiva huoltotoiminta tilojen käyttäjille muun muassa häiriöttömyytenä.

5. Mitä eroa on perinteisellä kuntoarviolla ja kevyemmällä auditoinnilla?

Aina ei ole aikaa, rahaa tai tarvetta tehdä jokaiselle kohteelle kattavaa kuntoarviota. Auditoinnit ovat kustannustehokas ja nopea keino seurata, että kunkin kiinteistön ylläpito toteutuu kunnossapitostrategian mukaisesti. Auditoinnit riittävät pitämään PTS:t ajan tasalla, mikä tukee jatkuvaa kunnossapidon johtamista.

6. Miten organisaation toimintakulttuuria pitää kehittää, jotta kunnossapidon johtaminen on tehokasta?

Jokaisessa organisaatiossa tarvitaan yhteiset pelisäännöt. Varsinkin julkisella puolella toimintakulttuurin kehittäminen on välttämätön askel ennen kiinteistötiedon keräämistä. Paras keino kehittää yhteisiä toimintatapoja ja prosesseja on osallistava työskentely esimerkiksi työpajoissa. Mietimme yhdessä, minkälaisia rooleja kunnossapidossa tarvitaan, miten tehtävät jaetaan ja miten ne toteutetaan vuosikellon mukaan. Usein muutosta tuetaan uusilla digitaalisilla työkaluilla.

7. Voidaanko kiinteistöjen korjaustarpeita ennakoida portfoliotasolla?

Kun kohdejoukko on suuri, rakennusten elinkaaren haltuunotto onnistuu esimerkiksi käyttöikään pohjautuvien tyyppitoimenpiteiden kautta. Kohteesta tarvitaan silloin perustiedot. Nopein tapa päästä kiinni rakennusten kuntoon on tyyppitoimenpidekatselmus. Lopputuloksena on yleisluontoinen, mutta riittävän tarkka tietopankki, jolla suurikin kohdejoukko saadaan nopeasti haltuun.

Kerromme mieluusti lisää!