Tutkimus: Hiilineutraalius ei tee asuntorakentamisesta kalliimpaa
11.2.2022 – Tuore tutkimus kumoaa myytin ympäristöystävällisen rakentamisen isommista kustannuksista.
Yleinen uskomus on, että pienempi hiilijalanjälki nostaa asuntorakentamisen kustannuksia. Granlundin toteuttama tuore tutkimus kumoaa tämän sitkeän myytin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että pientalojen pienemmän hiilijalanjäljen ja investointien nousun välillä ei ole korrelaatiota. Ilmastoystävällisempi asuntorakentaminen on siis mahdollista nykyisillä tai jopa nykyistä matalammilla rakennuksen elinkaarikustannuksilla.
Lohjan kaupungin ja Ympäristöministeriön toimeksiannosta tehty Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän testaus 2021 tuo uutta tietoa asiaan. Tarkastelun kohteena oli Lohjan asuntomessukohteiden elinkaarilaskennat.
Ympäristöministeriö valmistelee rakentamislain uudistusta. Siihen liittyvä asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja sen osana oleva vähähiilisyyden arviointimenetelmä astuu voimaan ennen vuotta 2025. Granlund laski ympäristöministeriön toimeksiannosta viime kesänä Lohjan asuntomessualueen talojen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen. Hiilikädenjälki kuvaa positiivisia ilmastovaikutuksia, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta. Laskennassa pilotoitiin ympäristöministeriön päivitettyä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää.
”Menetelmä auttaa rakentajaa tekemään hiilijalanjälkeä pienentäviä valintoja. Pääsimme ensimmäisenä Suomessa testaamaan, kuinka päivitetty arviointimenetelmä toimii käytännössä rakennushankkeissa. Projektissa saatiin konkreettista tietoa asuntomessurakennusten ilmastovaikutuksista”, kertoo Granlundin hiilineutraaliusliiketoiminnasta vastaava johtaja Tytti Bruce-Hyrkäs.
Pääsimme ensimmäisenä Suomessa testaamaan, kuinka päivitetty arviointimenetelmä toimii käytännössä rakennushankkeissa.
Tytti Bruce-Hyrkäs, Head of Carbon Neutrality, Granlund Oy
Ilmastotekoihin koko kansan malli
”Kun tällainen uusi asetus on tulossa, on hyvä testata menetelmää etukäteen käytännössä. Asuntomessut olivat sopivaan aikaan ja sopivan kokoinen kohde. Koska ilmastoselvitykset vaaditaan jatkossa kaikilta rakennuksilta, oli hyvä kehittää koko kansan tarpeisiin – siis asuntorakentamiseen – sopiva malli. Ettei testata vain hienoja lippulaivakohteita”, muistuttaa tutkimuksen tilannut ministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen.
Kuittisen mukaan suomalaiset ovat ymmärtäneet, että ilmastomuutokselle pitää tehdä jotain.
Ilmastoselvitykset vaaditaan jatkossa kaikilta rakennuksilta, oli hyvä kehittää koko kansan tarpeisiin – siis asuntorakentamiseen – sopiva malli.
Matti Kuittinen, erityisasiantuntija, Ympäristöministeriö
”Suomalaisilla on 10 kertaa suurempi hiilijalanjälki, kuin mikä olisi koko maapallolle kestävä taso. Suurimmat siihen vaikuttavat tekijät ovat ruoka, liikenne ja asuminen. Jotta ilmastoystävälliset valinnat olisivat mahdollisia, ihmisillä pitää olla puolueetonta ja helposti ymmärrettävää tietoa”, hän muistuttaa.
Päästötavoitteiden tiukentuessa hiilijalanjäljen ohjaaminen on noussut entistä tärkeämmäksi. Rakentamisvaiheessa tehtävät päätökset määräävät rakennuksen aiheuttamat ilmastovaikutukset aina vuosikymmenien päähän. Siksi jo suunnitteluvaiheessa tulisi huomioida koko elinkaaren aikaiset vaikutukset. Tulevaisuudessa rakentaja voi jo rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa tehdä hiilijalanjälkeä pienentäviä valintoja.