Tapahtui kerran työelämässä. Työntekijän työsuorituksista alkoi tulla kritiikkiä, joka rantautui myös pomon pöydälle: jatkuvaan alisuoriutumiseen piti puuttua.

Pomon kävi kovasti sääliksi alaistaan, hän ei halunnut nuijia tämän itseluottamusta yhtään enempää. Pomo onnistui olemaan empaattinen, mutta viesti ei koskaan mennyt kunnolla perille. Kun toivotut muutokset jäivät ilmaan leijumaan, työntekijä turhautui ja vaihtoi lopulta työpaikkaa.

Kyseisessä tilanteessa pomona toiminut Katri Lehtelä on sittemmin toiminut 15 vuoden ajan pomona monelle ja oppinut tasapainottelemaan myötätunnon ja suorasanaisuuden välillä. Nykyisin Lehtelä toimii asiakkuusjohtajana Hanken & SSE Executive Educationilla ja tarjoaa yritysten pomoille valmennusta. Hän kouluttaa tulevia ja nykyisiä pomoja myös Granlundilla.

Mistä tunnistaa hyvän pomon?

”Hyvän pomon tunnistat siitä, että sinun on helppo tehdä töitä ja onnistua omassa työssäsi. Hän antaa sinulle juuri sopivan määrän haastetta: hyvässä suhteessa oppia ja onnistumisia”, Lehtelä sanoo.

”Hyvä pomo antaa työhön riittävästi vapautta, mutta toisaalta tukee sinua, kun tukea tarvitset. Hyvä pomo seisoo päätösten takana”, täydentää Granlundin HR-johtaja Minna Lappalainen.

Hyvän pomon tunnistaa myös siitä, että hän luottaa sinuun ja sinä voit luottaa häneen. Avoimuus on tärkeää, siellä se luo turvallista kulttuuria, jolloin jokainen uskaltaa kokeilla, kehittyä ja tehdä töitä parhaalla mahdollisella tavalla. Pomon esimerkki luo tällaista kulttuuria, kun hän esimerkiksi kertoo omista tekemisistään ja vaikka uralla sattuneista mokista avoimesti.

”Johdonmukaisuus on tärkeää. Hyvä pomo ei hermostu yhtäkkiä ja käännä yllättäen takkiaan”, Lappalainen kuvailee.

Voiko hyväksi pomoksi oppia?

Hyvä pomo on siis jämäkkä, osaa vaatia asioita ja näyttää suuntaa, mutta samalla hän on empaattinen, ihmislähtöinen ja kannustava. Aika paljon vaadittu tavalliselta ihmiseltä. Onneksi hyväksi pomoksi voi oppia.

”Onko meistä kukaan hyvä pomo luonnostaan? Tuskinpa, ei sellaista opita ala-asteella koulun penkillä! Kyse on paljolti siitä, miten itse asennoituu omien johtamistaitojensa kehittämiseen”, Lehtelä tuumaa.

Toki meissä ihmisissä on yksilöllisiä eroja ja joillekin pomon rooli asettuu luontevammin. Minna Lappalainen on urallaan nähnyt henkilöitä, joilla on vahva kiinnostus ihmisten johtamista kohtaan ja heistä tuleekin usein erityisen hyviä pomoja. Toisaalta urakehitys voi olla hyvinkin nousujohteista, mutta henkilön parhaat puolet eivät välttämättä liity ihmisten johtamiseen vaan esimerkiksi projektien menestyksekkääseen hoitamiseen.

Hyvällä pomolla on aito kiinnostus ihmisiä kohtaan ja vahva halu ymmärtää ihmisiä ja heidän erilaisuuttaan.

Yksi tekijä hyvän pomon taustalla on hyvä itsetuntemus. ”Kun ymmärtää ihmisten motiiveja ja myös pelkoja, saa hyviä työkaluja toimia heidän kanssaan. On tärkeää tuntea tiimiläiset, että ymmärtää paremmin heidän reaktioitaan eri tilanteissa”, Lehtelä sanoo.

Mutta onko ketään, jonka ei koskaan pitäisi ryhtyä pomoksi? ”Kyllä on: sellaisen ihmisen, jota pomon rooli ei lainkaan kiinnosta”, tuumaavat Lappalainen ja Lehtelä.

Käskyttäjistä koutsaajiin

Johtamiskulttuuri on muuttunut valtavasti vuosien saatossa. Sitä mukaa, kun yhteiskunta on siirtynyt pyörimään yhä vahvemmin ihmisten asiantuntemuksen varassa, organisaatioiden on pitänyt muuttaa tekemistään ja johtamistaan.

Asioiden johtamisesta on tultu ihmisten johtamiseen. Ennen tuottavuus saattoi parantua käskyillä ja ohjeilla tai vain ruuvia kiristämällä, mutta nykyisin järkevä ja tuottava työnteko vaatii jokaisen oivallusta ja omilla aivoilla ajattelua.

”Jos pomosi sanelee sinulle kaiken, oma ajattelu lamaantuu, eikä voi eikä välttämättä enää haluakaan ajatella itsenäisesti. Nykypäivänä työelämässä organisaatio ei voi menestyä näin. Ihmisten on saatava ajatella itse; tällä on tärkeä linkki myös motivaatioon”, Lehtelä sanoo.