Markkinatutkimus: kiinteistösijoittajat muita edellä rakennushankkeiden ympäristövastuullisuudessa
24.5.2023 – Granlundin toteuttaman ympäristövastuullisuuden markkinatutkimuksen mukaan selkeitä ympäristötavoitteita asetetaan rakennushankkeille harvoin, ja myös niiden toteutumisen seurannassa olisi kehitettävää.
Granlund toteutti maalis-huhtikuussa 2023 markkinatutkimuksen kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille rakennushankkeiden ympäristövastuullisuudesta. Tavoitteena oli selvittää rakentamisen vastuullisuuden nykytilaa ja kehitystä sekä vastuullisuustavoitteiden saavuttamisen edellytyksiä ja haasteita. Tutkimuksella kartoitettiin myös, tunnetaanko hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät alalla riittävän hyvin, jotta hankkeissa voidaan saavuttaa asetetut päästövähennystavoitteet.
Tutkimukseen vastasi 126 alan toimijaa, joiden joukossa oli rakennuttajia, urakoitsijoita, kiinteistösijoittajia, suunnittelijoita, tuotevalmistajia ja kiinteistöjen käyttäjiä. Tulokset julkaistiin Granlundin virtuaaliseminaarissa Digitalisaation ja vastuullisuuden synergia 24.5.2023.
Lataa Ympäristövastuullisuus rakentamisessa -markkinatutkimus
Kiinteistösijoittajat ovat edellä vastuullisuustavoitteissa
Tutkimuksessa havaittiin, että kiinteistösijoittajat asettavat vastuullisuustavoitteita laaja-alaisesti ja tunnistavat nykyhetken trendeiksi teemoja, joita muut arvioivat ajankohtaisemmiksi vasta tulevaisuudessa. Sijoittajille ajankohtaisia tavoitteita ovat mm. EU-taksonomia, biodiversiteetti sekä rakennusten ympäristösertifikaatit.
“Sijoittajien nyt tunnistamat trendit ja tavoitteet muodostuvat ennen pitkää vaatimuksiksi suunnittelijoille ja urakoitsijoille. Tämä tarkoittaa sitä, että muiden rakennusalan toimijoiden on kehitettävä omia toimintatapojaan nopealla aikataululla, jotta he pystyvät vastaamaan sijoittajien vaatimuksiin”, kommentoi Paula Rantanen, kestävän rakentamisen ryhmäpäällikkö.
Muiden rakennusalan toimijoiden on kehitettävä omia toimintatapojaan nopealla aikataululla, jotta he pystyvät vastaamaan sijoittajien vaatimuksiin.
Paula Rantanen, kestävän rakentamisen ryhmäpäällikkö
Vastuullisuustavoitteet toteutuvat harvoin
Vastuullisuustavoitteita asetetaan enimmäkseen uusiutuvan energian käyttöön sekä rakentamisen ja kiinteistökannan vähähiilisyyteen liittyen. Sen sijaan luonnon monimuotoisuus, EU-taksonomia ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ovat edelleen alalla vasta nousevia trendejä, joista kaivataan lisää tietoa.
Vastuullisuustavoitteet ovat toteutuneet vain noin puolessa vastaajien hankkeista. Tavoitteita ei aseteta selkeästi ja niitä on hankala seurata. Myös tieto asetetuista tavoitteista kulkee heikosti.
”Vastuullisuustavoitteet ovat harvoin kiinteä osa hankkeiden kokonaisjohtamismallia. Niitä ei myöskään sidota organisaatioiden sisäisiin tai hankkeiden palkkiojärjestelmiin, vaikka se olisi yksi vaikuttavimpia tapoja viedä tavoitteita käytäntöön. Strategiat eivät toteudu, jos teot jäävät uupumaan”, kommentoi kestävän rakentamisen osastonjohtaja Teemu Salonen.
Tutkimuksessa tunnistettiinkin vastuullisuusosaamisen ja -johtamisen puutteellisuuteen liittyviä ongelmia. “Tavoitteisiin pääseminen edellyttää vastuullisuusosaamisen lisäämistä organisaatioissa ja tavoitteiden viemistä käytäntöön nykyistä konkreettisemmin keinoin”, arvioi Anni Viitala, kestävän rakentamien ryhmäpäällikkö.
Vastuullisuustavoitteet ovat harvoin kiinteä osa hankkeiden kokonaisjohtamismallia.
Teemu Salonen, kestävän rakentamisen osastonjohtaja
Hiilijalanjälkilaskentaa tehdään vain alle puolessa rakennushankkeista
Uusi rakentamislaki velvoittaa rakennusten hiilijalanjälkilaskentaa osana rakennusluvan ilmastoselvitystä 2025 alkaen. Silti laskenta jää vastaajien mukaan hankkeissa usein tekemättä tai laskennalla ei ole merkittävää ohjausvaikutusta. Tulosten mukaan hiilijalanjälkilaskentaa tehdään vain alle puolessa rakennushankkeista, yleisimmin uudisrakentamishankkeissa.
”Tieto hankkeiden hiilijalanjäljen suuruudesta ja päästövähennyspotentiaalista puuttuu vielä useilta toimijoilta. Hiilijalanjälkeä pienentäviä ratkaisuja löydetään useissa hankkeissa, mutta niitä ei aina toteuteta. Tavoitelluissa ja saavutetuissa päästövähennyksissä oli suurta hajontaa, eivätkä asetetut tavoitteet tyypillisesti toteudu. “, Anni Viitala kommentoi.
Rakennuttajan rooli on merkittävä. Jos rakennuttaja on asettanut selkeän päästövähennystavoitteen, on hankkeen muiden osapuolien helpompi pyrkiä siihen. Hyvä esimerkki on vähähiilisten ratkaisujen pisteyttäminen, mikä tukisi hiilijalanjäljen pienentämistä. “Vähähiilisyyden nostaminen yhdeksi pisteytettäväksi tekijäksi esimerkiksi kilpailutuksissa motivoi hankkeen osapuolia kehittämään omaa toimintaansa”, Paula Rantanen kertoo.
Tavoitteisiin pääseminen edellyttää vastuullisuusosaamisen lisäämistä organisaatioissa ja tavoitteiden viemistä käytäntöön nykyistä konkreettisemmin keinoin.
Anni Viitala, kestävän rakentamisen ryhmäpäällikkö
Haluatko kuulla lisää?
Teemu Salonen
Anni Viitala
Paula Rantanen
Lisää uutisiamme
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.