Kun kotona tapahtuu, joustava työ on arjen pelastus
31.7.2024 – Rooli neurovähemmistöperheen vanhempana asettaa erilaiset ehdot myös työarkeen. Siksi Niinan, Sannan ja Timon mielestä joustava työ Granlundilla on ollut heille arjen pelastus.
“Välttämättä joka työpaikassa en olisi uskaltanut heti ensimmäisellä viikolla kertoa, että meillä on erityislapsi kotona.”
Näin tuumaa Kuopion kiinteistöjen elinkaaripalvelut -osastomme Timo Naukkarinen.
Timo kertoo, että hänen on ollut alusta alkaen helppo puhua avoimesti henkilökohtaisistakin asioista Granlundilla.
Rakennuttajainsinöörit Sanna Kovanen ja Niina Pesonen – neurovähemmistöperheiden vanhempia itsekin – ovat Timon kanssa samoilla linjoilla.
”Täällä ymmärretään, että henkilökohtainen elämä voi mennä työelämän edelle kesken päivän”, Niina sanoo.
“Meidän arjessamme kaikki ei mene ihan samalla tavalla kuin niissä perheissä, joissa neuromoninaisuus ei korostu”, Sanna komppaa.
Erilaiset arjen tilanteet aiheuttavat myös meille vanhemmille kuormitusta.
Timo Naukkarinen
Roolit neuromoninaisten perheiden vanhempina aiheuttaa Timolle, Sannalle ja Niinalle kuormitusta, johon joustava työ Granlundilla tuo valtavaa helpotusta.
“Tilanteet voivat perheessämme vaihtua hyvinkin nopeasti, siksi esimerkiksi etätyö ja mahdollisuus hallinnoida kalenteriani joustavasti ovat arjen pelastus meidän perheellemme”, Niina kertoo.
Mitä neuromoninaisuus tarkoittaa?
Sanna kuvaa neuromoninaisuutta käyttöliittymän kautta:
“Neuromoninaisuus on ikään kuin erilainen aivojen käyttöliittymä. Se on kuin puhuisit eri käyttöliittymän koneelle väärän käyttöliittymän kieltä”, Sanna sanoo.
”Se ei ole vika, josta pitäisi oppia pois, vaan ennemminkin kyse on kommunikaatiosta”, Niina kuvaa.
Niina kertoo, että neuromoninaisuus näkyy hänen perheessään persoonien erilaisuutena ja siinä, että arkiset asiat eivät onnistu ihan samalla tavalla kuin perheessä, jossa on perinteisesti neurotyypillisinä pidettyjä ihmisiä.
Timo kertoo, että heillä neuromoninaisuus tuo haastetta esimerkiksi nopeasti muuttuvissa tilanteissa tai kotoa lähtemisessä.
“Erilaiset arjen tilanteet aiheuttavat myös meille vanhemmille kuormitusta”, Timo sanoo.
Neuromoninaisuudella (neurodiversiteetillä) tarkoitetaan aivojen toiminnan erilaisuutta eri ihmisillä. Neurovähemmistöön kuuluvien huomioiminen työpaikan toimintatavoissa lisää työhyvinvointia ja työn imua. Monimuotoinen työyhteisö tuo yritykselle monipuolista osaamista ja kilpailuetua.
Lue lisää: Toisintekijät, Autismin ja neurokirjon syrjimätön sanasto
Kun ihmiset ympärillä ottavat koppia,
töistä ei tarvitse stressata
Lapsi voi esimerkiksi kuormittua arjen muutoksista niin, että vanhemman tukea tarvitaan enemmän.
“Kiitos tiimikavereideni ja meidän hyvän porukkamme, olen voinut soittaa, ja kertoa, että nyt minua tarvitaan kotona”, Niina kertoo.
Niina antaa esimerkin tilanteesta eräästä projektista:
“Minun olisi pitänyt olla paikan päällä työmaakäynnillä, mutta jouduinkin jäämään kotiin. Esihenkilöni otti kopin tilanteesta, ja hoiti työmaakäynnin puolestani”, Niina kertoo.
“Olen onnellinen, kun minulla on sellaisia työkavereita, jotka joustavat, eivätkä ole ensimmäisenä soittamassa perään, jos en näy aamulla vihreänä pallona Teamsissä”, Niina naurahtaa.
Sanna kertoo, että myös hänen tiimissään työkaverit ovat valmiita ottamaan koppia kiperissä tilanteissa.
“Kaikille on ok, etten voi ottaa kohdekäyntiä tiettyyn aikaan. Jos vaikka lapsi pitää viedä kouluun, tai jos olen etätöissä, kun lapsi on kipeänä. Tämä on ihan normaali toimintatapa meillä”, Sanna kertoo.
“Kyllä joustava työ helpottaa hirveästi omaa jaksamistani. Olisi hankalaa, jos minun pitäisi olla fyysisesti työpaikalla joka päivä kello kahdeksasta kuuteentoista.”
Joustava työ helpottaa omaa jaksamistani.
Sanna Kovanen
Joustavasta työarjesta ei hyödy pelkästään työntekijä
Timon työpaikka Granlundilla on virallisesti Kuopiossa, mutta hän asuu itse Mikkelissä. Niinpä Granlundin Mikkelin toimisto on häntä lähimpänä, noin 15 kilometrin päässä.
”Käyn paikan päällä Mikkelin toimistolla harvoin, sillä siellä minulla ei ole omaa työpistettä eikä lähimpiä tiimikavereita. Pidämme tiiviisti yhteyttä Teamsin välityksellä”, Timo kertoo.
Mahdollisuus tehdä töitä joustavasti, pitkälle oman perhe-elämänsä ehdoilla, tekee hänestä omien sanojensa mukaan tehokkaamman työntekijän.
Jousto on aina molemminpuolista.
Niina Pesonen
“Sanoisin, että etätyömahdollisuudesta ei ole hyötyä pelkästään minulle vaan myös työnantajalle. Sen ansiosta pystyn olemaan tehokkaampi työntekijä”, Timo summaa.
“Jousto on aina molemminpuolista. Kun Granlund joustaa minua kohtaan, luottaa ja näkee tilanteeni, haluan myös itse – siinä kohtaa, kun on mahdollista – joustaa työnantajan suuntaan”, Niina lisää.
Granlundin neuromoninaisuustyöryhmä tuo aiheen näkyväksi muillekin kuin kokemusasiantuntijoille
Monimuotoisuuden ja osallisuuden huomioiminen on osa Granlundin vastuullisuusohjelman “Hyvinvointia ihmisille” -teemaa.
Sen mukaisesti huolehdimme granlundilaisista kehittämällä alan parasta työpaikkaa, jossa viihdytään yhdessä ja jossa jokainen huomioidaan sellaisena kuin on.
Yksi konkreettinen esimerkki tästä on neuromoninaisuustyöryhmä. Työryhmään kuuluu kokemusasiantuntijoita ja sen tavoitteena on tuoda neuromoninaisuus näkyväksi osaksi talon arkea.
Neuromoninaisuustyöryhmä toimii itselleni vertaistukiryhmänä ja on mukavaa olla vastaavasti vertaistukena muille.
Sanna Kovanen
“Haluan itse toimia viestinviejänä ja tasoittaa työelämäpolkua henkilöille, joilla on samankaltaisia haasteita”, Timo sanoo.
“Neuromoninaisuustyöryhmä toimii itselleni vertaistukiryhmänä ja on mukavaa olla vastaavasti vertaistukena muille”, Sanna lisää.
“Toivon, että tämän myötä meillä talon sisälläkin uskalletaan nykäistä hihasta ja kysyä matalalla kynnyksellä, jos jokin asia aiheeseen liittyen pohdituttaa”, Niina summaa.