Energiaseminaarin skenaarioita: miten energian hinnoittelu muuttuu, ja miten kulutusjousto tulee näkymään?

Tähän juttuun poimimme muutaman Aki Toivaselle ja Asta Autelolle osoitetun kysymyksen. He puhuivat Energiaseminaarissa 24.5. otsikolla ”Kiinteistön omistajan energiamurroksen skenaariot”. Lopussa myös pari vetyyn liittyvää kysymystä, jotka oli osoitettu VTT:n Antti Arastolle.

Sähkötariffeista: tuleeko hinnoitteluun uusia komponentteja, kun kysyntäjousto tulee mukaan?

Verkkopalvelumaksuissa on odotettavissa tehokomponentin osuuden kasvua sekä sulakekokoon että tehopohjaisissa tuotteissa. Tämä ei tarkoita, että kokonaisverkkoapalvelumaksu kasvaa, sillä sitä säätelee Energiaviraston valvoma sallitun tuoton laskentamalli, joka perustuu paljolti verkko-omaisuuteen.  

Sen sijaan tämä tarkoittaa, että peruskuukausimaksun (€/kk) ja energiamaksun (€/kWh) rinnalle piikkiteho mukaan laskettavalla tehomaksukomponentilla (€/kW seurantajaksolla) on nykyistä suurempi rooli kokonaiskustannuksissa ja pienkohteissa mahdollinen uusi laskutuskomponentti. Isojen tehopiikkien kiinteistöissä kokonaiskustannusten muutokset voivat näin ollen olla merkittäviä.

Onko joustokapasiteetin vesivaraaja investointina taloudellisesti järkevä jo rakennetussa kerrostalossa, jossa on kaukolämpö?

Business case -laskelmien osalta annetaan tapauskohtainen arvio, mutta yleistäen voi sanoa, että mitä suurempi lämminvesivaraaja, sitä parempi business case on.

Kun tehdään investointeja vanhentuneille varaajille, kannattaa arvioida minkälaiset investoinnit ja elinkaarikustannukset ovat, mikäli mitoituksella jätetään pelivaraa markkinaoptimointia varten. Hyötyjen saavuttaminen vaatii toki myös älykkäät ohjausmahdollisuudet.  

Mutta laskennallisesti älykkäällä järjestelmällä on mahdollisuudet, saavuttaa SPOT-optimoinnilla vähintään 20–30 % vuosisäästöt sähkönhinnassa ja jos varaaja on reservimarkkina soveltuva, tuloja voi saada alkaen 10 000 €/a.

Kuinka paljon kaukolämmön hinnan nousu on ollut keskimäärin viimeisen 10 vuoden aikana?

Tilastokeskuksen mukaan hinta on keskimäärin noussut noin 22 % vuosien 2013–2022 välillä kerrostalo (tehontarve 230 kW, 20 000 m3, 600 MWh/a) -tyyppitapauksella.

Tässä kannattaa huomata, että kaukolämpöyhtiökohtaiset erot ovat suuria. Valtaosassa tapauksista kuntien omistamat kaukolämpölaitokset eivät ole kasvattaneet voittoja 22 % vaan syötemateriaalien hinnat sekä päästökauppa ovat olleet tärkeimmät ajurit nouseville kustannuksille.

Yleistäen voidaan sanoa, että kaukolämpötoimiala on siirtynyt hieman hitaasti kohti hiilineutraaliutta ja tästä syystä päästöoikeuksien hinnat ovat olleet kovia. Poikkeuksia sääntöön on toki lukuisia.

Kustannusten nousua tuskin olisi voitu kokonaan estää, mutta parempaan lopputulokseen olisi päästy, jos valvonta- ja markkinamekanismit olisivat jo aiemmin kannustaneet toimialaa kehittämään omaa toimintaansa. Hajautettu lämmöntuotanto (so. maalämpö) toi kaivattua kilpailua lämmitystoimialalle ja on pakottanut yhtiöitä kehittämään toimintaansa.

On tärkeää muistaa, että kustannustehokas vihreä siirtymä edellyttää sektori-integraation kautta vahvaa kaukolämpöverkkoa, joka hyödyntää edullista hiilineutraalia energiaa ja mahdollistaa energian varastoinnin ja siirron tehokkaasti taajama-alueilla.

Vedyn tuotanto kiinnostaa

Paljonko vedyn tuotanto maksaa tällä hetkellä? Onko kannattavaa perustaa isolle / isohkolle kiinteistölle omaa vedyntuotantolaitosta?

Antti Arasto vastaa:

Fossiilisen vedyn tuotanto maksaa tällä hetkellä noin 1,5€ / kg. Yleistä kustannustasoa vihreälle vedylle on tällä hetkellä aika mahdotonta sanoa.

Kysymykseen kiinteistökohtaisesta vedyntuotantolaitoksesta on mahdotonta vastata yhteisellä tasolla, koska se on kiinni monesta eri asiasta (sähkö, luvitus, vedyn käyttökohteet, logistiikka, lämmön hyödyntäminen jne…), mutta koska investointeja tapahtuu, on se mielestäni indikaatio siitä, että ainakin jotkut näistä hankkeista ovat kannattavia.

Haluatko kuulla lisää?

Asta Autelo

Johtaja, energiajohtaminen ja vastuullisuus

Granlund Oy

050 315 2526

etunimi.sukunimi@granlund.fi