Datakeskusten hukkalämmöissä piilee huikea potentiaali
8.8.2023 – Datakeskusten hukkalämmöillä voitaisiin lämmittää satojen tuhansien suomalaisten kodit. Potentiaali on valtava, sillä tällä hetkellä vain viisi prosenttia hukkalämmöstä hyödynnetään.
Uusien datakeskusten määrä kasvaa Suomessa vauhdilla, kun kansainvälisten teknologiajättien ohella moni muukin yritys investoi uusiin konesaleihin. “Mitään viitteitä ei ole siitä, että markkina olisi hyytymässä – päinvastoin”, Granlundin datakeskusliiketoiminnan johtaja Jari Innanen arvioi.
Hänen mukaansa Suomi on houkutteleva datakeskuksen sijoituspaikka monestakin syystä. Täällä on vakaat olot, Euroopan edullisin energia, osaava työvoima ja hyvät tietoliikenneyhteydet Eurooppaan.
Myös ympäristöasiat painavat yhä enemmän runsaasti sähköä kuluttavien datakeskusten sijoittumisessa. Suomessa tuotetusta sähköstä lähes 90 prosenttia on päästötöntä. “Lisäksi kylmä ilmasto ja edistykselliset kaukolämpöverkot mahdollistavat edullisen jäähdytyksen ja konesalien hukkalämmön hyödyntämisen. Se vähentää merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä.”
Vain viisi prosenttia hukkalämmöstä hyödynnetään
Granlundin arvion mukaan datakeskukset kuluttavat Suomessa noin 1,9 terawattituntia sähköä vuodessa, mikä on noin kolme prosenttia kaikesta käytetystä sähköstä. Datakeskuksissa sähkö muuttuu lähes kokonaan lämmöksi. Hukkalämpö on mahdollista hyödyntää rakennusten lämmityksessä. Lämpöpumppujen avulla noin 30 celsiusasteen lämpö voidaan nostaa 70–100 asteeseen ja siirtää kaukolämpöverkkoon.
“Teoriassa kaikki konesaleissa syntyvä lämpö voidaan hyödyntää uudelleen. Lämpö riittäisi kaikkien Uudellamaalla olevien omakotitalojen lämmitykseen”, Innanen suhteuttaa.
Käytännössä sekä isojen että pienten datakeskusten energiatehokkuudessa on kuitenkin vielä paljon parannettavaa. Innanen arvioi, että tällä hetkellä vain viisi prosenttia niiden lämmöstä saadaan hyötykäyttöön. “Hyödyntämätöntä potentiaalia on runsaasti. Lämmön talteenotto olisi mahdollista arviolta puolessa nykyisistä datakeskuksista”, Innanen sanoo.
Energiankierrätys edellyttää datakeskuksen sijoittamista paikkaan, jossa hukkalämmön hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa. Kaukolämpöverkon tai lämmitettävien rakennusten on oltava riittävän lähellä, jotta energiaa on järkevää siirtää.
Teoriassa kaikki konesaleissa syntyvä lämpö voidaan hyödyntää uudelleen. Lämpö riittäisi kaikkien Uudellamaalla olevien omakotitalojen lämmitykseen.
Jari Innanen, datakeskusliiketoiminnnan johtaja, Granlund
Granlundilla vahva asema datakeskusten suunnittelussa
Innanen johtaa Granlundin datakeskusliiketoimintaa, joka on Pohjoismaiden suurin datakeskusten suunnitteluun ja konsultointiin erikoistunut organisaatio. Granlundin konesaliprojekteissa henkilöitä on kiinni toista sataa.
Julkisista referensseistä hän mainitsee LUMI-datakeskuksen Kajaanissa, jonka hukkalämpö kattaa noin viidenneksen kaupungin kaukolämmöstä.
Granlund on toiminut suunnittelijana myös Telia Helsinki Data Centerissä Pitäjänmäellä, joka on Pohjoismaiden suurin palvelintilaa vuokraava avoin datakeskus. “Telian datakeskuksessa on toteutettu tehokas lämmön talteenotto, jossa lämpöpumppujärjestelmän kautta hukkalämpö siirretään Helenin kaukolämpöverkkoon.”
Fortum aikoo tulevaisuudessa hyödyntää myös Microsoftin suunnittelemien kahden datakeskuksen hukkalämmöt Espoossa ja Kirkkonummella. Energiayhtiö on arvioinut, että datakeskusten yhteenlaskettu lämpöteho voisi olla jopa 350 megawattia. Se kattaisi noin 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen noin 250 000 kaukolämmön käyttäjän lämmöntarpeesta.
“Uusien datakeskusten suunnittelussa energiatehokkuus otetaan jo lähtökohtaisesti huomioon. Lämmön talteenotto on kuitenkin mahdollista toteuttaa myös olemassa olevissa keskuksissa”, Innanen huomauttaa.
Lämmön talteenotto on mahdollista toteuttaa myös olemassa olevissa datakeskuksissa.
Jari Innanen, datakeskusliiketoiminnnan johtaja, Granlund
Haluatko kuulla lisää?
Jari Innanen
Lisää aiheesta
