Vastuullisuustavoitteet ohjasivat Lappeenrannan virastotalon tilamuutosta
4.9.2024 – Vastuullisuutta kannattaa ohjata kaikenkokoisissa hankkeissa. Lappeenrannan virastotalon tilamuutos osoitti, että kiertotalous- ja hiilijalanjälkiohjauksella voidaan laskea päästöjä kymmeniä prosentteja.
Lappeenrannan virastotalon tilamuutos valmistui keväällä 2024. Senaatti-kiinteistöjen hanke on osa valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistusta, jonka tavoitteena on koota julkisen hallinnon palveluja yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin.
Granlundilta hankkeessa olivat mukana rakennuttajakonsultit, LVI- ja rakennusautomaatiosuunnittelijat sekä vastuullisuuskonsultit. Hanke näyttikin suuntaa tilamuutosten vastuullisuusohjauksessa.
“Tavoitteena oli luoda paikkariippumaton monen eri toimijan yhteinen työympäristö vähähiilisellä ja resurssiviisaalla tavalla”, kertoo Granlundin ympäristöasiantuntija Emma Väliaho.
Vuonna 1980 valmistuneen virastotalon tilamuutoksella edistettiin vähähiilisyyttä ja kiertotalouden periaatteita. Myös tilojen sisäolosuhteita parannettiin, mikä varmistettiin olosuhdesimuloinneilla.
Vähähiilisyys- ja kiertotalousohjaus alkoi jo hankesuunnittelussa
Senaatti-kiinteistöt pyrkii kehittämään kaikista valtion toimitiloista hiilineutraaleja vuoteen 2035 mennessä. Siksi tilamuutokselle asetettiin jo hankesuunnitteluvaiheessa hiilijalanjälki- ja kiertotaloustavoitteet.
“Tilaajan alusta asti selvä tahtotila onkin yksi tärkeimmistä tekijöistä, kun rakennushanke halutaan toteuttaa vähähiilisesti”, korostaa Granlundin vähähiilisyyden asiantuntija Tiia-Lotta Tuominen.
Hänen mukaansa elinkaarikestävyyttä kannattaa kehittää pienemmissäkin hankkeissa ja tilamuutoksissa.
“Keskitetyillä työympäristöillä parannetaan tilatehokkuutta ja vähennetään esimerkiksi turhaa liikkumista kiinteistöjen välillä. Se pienentää liikkumisen päästöjä.”
Väliahon mukaan myös kiertotalousohjauksella, kuten materiaalivalinnoilla ja rakennusosia säästämällä, parannetaan elinkaarikestävyyttä kaikenkokoisissa kiinteistöissä ja rakennushankkeissa.
“Pienissä hankkeissa kokonaisuuden hallinta vain on helpompaa.”
Elinkaarisuunnittelulla laskettiin hiilijalanjälkeä 29 %
Elinkaarisuunnittelun ideana on arvioida kiertotalous-, vähähiilisyys- ja energianäkökulmia kokonaisuutena. Tuomisen mukaan se luo hankkeeseen yhdenmukaiset toimintatavat, jotka tukevat tilaajalle tärkeitä arvoja.
“Hankkeen mukana kehittyvillä hiilijalanjälkitarkasteluilla löydettiin esimerkiksi vähähiilisiä materiaaleja, jotka täyttivät myös tilaajan esteettiset ja sisäolosuhdevaatimukset.”
Elinkaarisuunnittelun vaikutus rakennushankkeen hiilijalanjälkeen oli selvä. Käyttöönottovaiheessa tehdyn arvioinnin mukaan tilamuutoshankkeen elinkaaren aikaiset päästöt laskivat noin 30 prosenttia hankesuunnitteluvaiheen tasosta. Säästöjä saavutettiin esimerkiksi muutostoimenpiteitä karsimalla, materiaalien säästämisellä, vähähiilisempien tuotteiden valinnalla ja talotekniikkaa uusimalla.
Kiertotalousohjaus vähensi jätteiden määrää
Granlundin asiantuntijat sovelsivat tilamuutokseen RTS-ympäristöluokitusta, mikä vaikutti muun muassa työmaakäytäntöihin ja materiaalivalintoihin.
“Alakattoihin ja lattiapinnoille valittiin kierrätysmateriaaleja sisältäviä tuotteita, ja lattiapinnoitteet on myös helppo käyttää uudelleen, koska ne ovat kiinni tarroilla”, Väliaho kertoo.
Jätteiden määrää saatiin vähennettyä pienentämällä korjauslaajuutta ja säilyttämällä rakennusosia, kuten noin 150 ovea. Lisäksi ovia käytettiin työmaalla suojaseinissä ja muissa väliaikaisissa rakenteissa. Väliahon mukaan kiertotalouskokonaisuuteen kuului myös Granlundin toteuttama purkukartoitus.
“Selvitimme jätteiden määrät ja eri materiaalien uudelleenkäyttöpaikat yksityiskohtaisesti, ja esimerkiksi toimistokalusteita, pöytiä ja kaappeja toimitettiin kierrätyskeskuksille uudelleenkäyttöä varten.”
Green Building Council Finlandin pilotti
Lappeenrannan virastotalo toimi FiGBC:n edelläkävijähankkeena. Granlundin asiantuntijat testasivat hankkeessa FiGBC:n uutta ohjetta tilamuutosten hiilijalanjälkilaskentaa varten.
“Arvioimme eri menetelmien eroja ja kartoitimme tilamuutosten haasteita hiililaskennan kannalta”, Tiia-Lotta Tuominen sanoo.
Tilamuutosten päästöihin vaikuttaa muun muassa korjausaste, muutoslaajuus sekä materiaalien ja rakennusosien hyöty- ja uudelleenkäyttö. Suuri merkitys on myös energiaratkaisuilla ja työmaatoiminnoilla.
“Päästöjen muodostuminen onkin tilamuutoksissa hyvin tapauskohtaista, mikä korostaa hiilipäästöjen jatkuvan ohjaamisen merkitystä.”
Haluatko kuulla lisää?
Emma Väliaho
Tiia-Lotta Tuominen
Tutustu muihin referensseihimme!
Uuden tehdaslaajennuksen energiankierrätysjärjestelmä tukee Okmeticin vastuullisuustavoitteita
Huolellinen käyttöönotto varmistaa Ison Omenan energiahankkeiden hyödyt
Leppävirran energiankierrätysjärjestelmä säästää kustannuksia ja pienentää hiilipäästöjä
Haluatko lisätietoa tai jättää tarjouspyynnön?
Kerro meille millaista lisätietoa tarvitset tai lähetä tarjouspyyntö. Olemme pian yhteydessä sinuun.
Tilaa uutiskirjeemme
Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
