Roihupellon kampukselle yksi Suomen suurimmista maalämpövoimaloista

Helsingin Roihupeltoon on rakentumassa uusi kampus 4500 Stadin ammattiopiston opiskelijalle. Kyseessä on elinkaarihanke eli rakennuttamisen lisäksi suunnittelussa korostuu energiatehokkuuden huomioiminen. Projekti käynnistyi kehitystöiden osalta jo vuonna 2021, ja sen rakennustyöt aloitettiin kesällä 2022. Kiinteistö tulee valmistumaan ensi vuonna ja se otetaan käyttöön vuoden 2026 alussa. Meidän vastuullamme hankkeessa ovat talotekniikka- ja elinkaarisuunnittelu. Rakennuksen energiankulutukselle on asetettu selkeät tavoitteet, ja yksi tehtävistämme on huolehtia näiden saavuttamisesta.

“Granlund valikoitui talotekniseen suunnitteluun sekä ympäristö- ja energiasuunnitteluun mukaan jo tarjouskilpailun varhaisessa vaiheessa, joten pääsimme yhdessä heidän kanssaan kehittämään suunnitteluratkaisua ja ideoimaan mm. hiilijalanjäljen alentamiseen vaikuttavia tekijöitä. Yhteistyö Granlundin kanssa on ollut sujuvaa ja avointa alusta alkaen”, hankkeen projekti-insinöörinä Lujatalolla toimiva Sonja Aaltonen kommentoi.

Roihupelto on omalla tavallaan hyvin erikoislaatuinen, sillä kohde on todella suuri. Projektissa on ollut paljon yhteensovitettavaa, sillä sekä maan alla että päällä on paljon erilaista talotekniikkaa. Neliöitä tontilta löytyy yhteensä jopa 56 000, ja maalämpökaivoja Roihupeltoon on asennettu 97 kappaletta.

“Suunnitteluteknisesti maalämpökentän valtava koko on tuonut haasteita ja jopa poikkeuksellisia ratkaisuja”, suunnittelun ohjaajana ja laadunvarmistajana toimiva Toni Koskimäki Granlundilta kertoo.

Muutamat kaivot porattiin myös vinosti tontin ulkopuolelle ja rakennuksen alle, jotta tarvittavat suojaetäisyydet täyttyivät. Vinoporaukset mahdollisti Helsingin kaupungin kanssa tehty rasitesopimus, joka on vielä melko tuore konsepti. Kaivojen lisäksi tontilta löytyy esimerkiksi LVI- ja sähköputkituksia ja pumppaamoita.

Yhteistyö Granlundin kanssa on ollut sujuvaa ja avointa alusta alkaen.

Sonja Aaltonen, projekti-insinööri, Lujatalo

Maalämpö kannattavin valinta Roihupellon hankkeeseen

Roihupellolle luotiin jo alussa kunnianhimoiset energiatehokkuustavoitteet, ja elinkaarikustannuksissa on alusta saakka pyritty optimaalisiin ratkaisuihin. Luonnollinen valinta energiaratkaisuksi olikin maalämpö, jolla tuotetaan jopa yli 90 % tilojen ja ilmanvaihdon lämmityksestä.

“Jos maalämpö on toteutettavissa, niin se on energiatehokkain lämmitystapa kiinteistöissä”, Granlundilla energiasuunnittelijana toimiva Panu Rautio kertoo.

Maalämpö on myös hyvä vaihtoehto elinkaarikustannusten ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Yhtenä konkreettisena säästönä Roihupellon hankkeessa on se, ettei kampukselle tarvitse investoida jäähdytysjärjestelmää, sillä kaikki kiinteistön tarvitsema jäähdytysenergia saadaan vapaajäähdytyksenä maalämpökaivoista. Tämä lämmitystapa on siis ympäristöhyötyjen lisäksi myös taloudellisesti kannattava ja maksaa itsensä takaisin jo varsin nopeasti.

“Maalämpöratkaisun takaisinmaksuaika on noin viisi vuotta ja siinä on huomioitu nimenomaan se, ettei tarvitse investoida jäähdytysjärjestelmään”, Rautio kertoo.

Energiatehokkuus on otettu huomioon Roihupellossa myös erityyppisillä lämmöntalteenottojärjestelmillä.

“Oppilaitoskohteessa on valtava määrä erikoisjärjestelmiä, joten olemme hyödyntäneet erilaisia lämmöntalteenottojärjestelmiä. Lämpöä otetaan talteen esimerkiksi ruiskumaalauskammiosta, hitsauksen erillispoistoista, paineilmakompressoreista ja keittiön kylmälaitteista”, hankkeen projekti-insinöörinä toimiva Oskari Lepistö Granlundilta kertoo.

Maalämpöratkaisun takaisinmaksuaika on noin viisi vuotta ja siinä on huomioitu nimenomaan se, ettei tarvitse investoida jäähdytysjärjestelmään.

Panu Rautio, energiasuunnittelija, Granlund

Energiankulutuksen seurantaa varten Roihupeltoon on tulossa myös kaikkien nähtäville infotaulu. Siitä voi seurata, mikä osuus energiasta tuotetaan maalämmöllä ja mikä aurinkosähköllä.

Vaatimukset ohjaamassa hankkeen etenemistä

Projektissa on kiinteistön ison koon ja asetettujen tavoitteiden vuoksi paljon erilaisia vaatimuksia esimerkiksi ympäristövaikutusten osalta. Jo tarjouskilpailuvaiheessa luvatut asiat on pystyttävä myös toteuttamaan käytännössä. Vastuu tavoitteissa pysymisestä säilyy urakoitsijalla 20 vuotta hankkeen päättymisestä.

“Jos vertaa Roihupellon hanketta muihin Lujatalon hankkeisiin, niin kyseessä on meidän historiamme suurin rakennushanke, johon sisältyy myös 20 vuoden elinkaarivastuu. Lisäksi hankkeessa on pilotoitu Helsingin kaupungin hiilineutraalius- ja vastuullisuustavoitteita esimerkiksi kierrätettyjen rakennusosien käytössä, mikä on ollut myös meille uutta. Erittäin opettavainen ja hieno hanke, jonka suunnittelussa on ollut ilo saada olla mukana”, Lujatalon Aaltonen tiivistää.

Roihupellon suunnittelua on ohjannut alusta alkaen RTS-luokitus.

“Käytännössä RTS näkyy tässä rakennuksessa esimerkiksi siinä, että ollaan käytetty vettä säästäviä kalusteita. Lisäksi tilat on suunniteltava muuntojoustavasti”, Lepistö kertoo.

Osassa koneista on myös käytetty läpinäkyviä luukkuja, jotta oppilaat pääsevät tutustumaan järjestelmiin.

Helsingin kaupungin asettamien teknisten ja pedagogisten vaatimusten vuoksi Roihupellon hankkeessa on tehty kiinnostavia valintoja. Esimerkiksi LVI:ssä tekniikka on jätetty näkyville kampuksella. Osassa koneista on myös käytetty läpinäkyviä luukkuja, jotta oppilaat pääsevät tutustumaan järjestelmiin. Koneiden ja laitteiden kanssa on matkan varrella ollut myös paljon yhteensovittamista.

“Kyseessä on ammattioppilaitos, jossa on valtava määrä eri koulutusalojen opetukseen ja toimintaan liittyviä koneita ja laitteita (yli 500 kpl). Näiden suuri määrä toki tunnistettiin jo suunnittelun alkuvaiheessa, mutta ehkä se tuli yllätyksenä, kuinka suuri työ on yhteensovittaa kaikki koneet ja laitteet niin tilojen toiminnallisuuden, laitesijoittelun kuin talotekniikan suhteen ja huomioida suunnittelussa jokaisen laitteen yksilölliset tekniset ominaisuudet. Tämä on vaatinut paljon yhteistyötä usean eri suunnittelualan kesken”, Aaltonen Lujatalolta kommentoi.

Haluatko kuulla lisää?

Panu Rautio

Ryhmäpäällikkö, Kestävä rakentaminen

Granlund Oy

040 845 1263

etunimi.sukunimi@granlund.fi