Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän testaus 2021
Lohjan kaupungin ja Ympäristöministeriön toimeksiannosta tehty Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän testaus 2021 tuo uutta tietoa ympäristöystävällisen rakentamisen kustannusvaikutuksista. Tarkastelun kohteena oli Lohjan asuntomessukohteiden elinkaarilaskennat.
Tutkimuksen tiivistelmä
Rakennusten vähähiilisyyden säädösohjausta valmistellaan osana Kaavoitus- ja rakentamislakiuudistusta. Ympäristöministeriö julkaisi kesäkuussa 2021 asetusluonnoksen rakennuksen ilmastoselvityksestä ja päivitetyn version rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmästä.
Asetusluonnoksen ilmastoselvityksen laadinnassa hyödynnettävää arviointimenetelmää pilotoitiin Lohjan asuntomessukohteissa keväällä 2021. Arvioinnin toteutti Granlund Oy Lohjan kaupungin ja Ympäristöministeriön toimeksiannosta. Lisäksi Granlund laati kohteille investointi- ja elinkaarikustannuslaskennat.
Raportissa on esitetty suositukset arviointimenetelmän käytettävyyden parantamiseksi ja yhdenmukaisen arvioinnin varmistamiseksi. Testausprojektin tuloksena voidaan todeta, että arviointimenetelmä on pääosin selkeä arviointia aiemmin tehneelle henkilölle. Arvioinnin systeemirajauksiin sisältyy kuitenkin merkittäviä selkeyttämistarpeita erilaisten kohteiden yhdenmukaisen arvioinnin varmistamiseksi.
Suosituksia menetelmän kehittämiseksi ovat esimerkiksi; arviointiin sisällytettävien rakennusosien ja järjestelmien selkeyttäminen, rakennuksen ja rakennuspaikan jaon selkeyttäminen sekä rakennuksen arvioinnin taserajan yhtenäistäminen e-lukulaskennan taserajan kanssa. Testauksen perusteella suositellaan myös pätevyysvaatimusten asettamista arviointia tekeville henkilöille yhdenmukaisen ja luotettavan arvioinnin varmistamiseksi. Lisäksi menetelmätestauksessa havaittiin kehitystarpeita SYKE-tietokannan oletusarvoihin ja tietosisältöön liittyen.
Testauksessa arvioitiin menetelmän mukainen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki 16 pientalolle ja kolmelle kerrostalolle. Keskimääräinen rakennuksen hiilijalanjälki tulos pientaloille oli noin 14 kgCO2e/n-m2/a ja asuinkerrostaloille noin 21 kgCO2e/n-m2/a.
Tutkituissa kohteissa kerrostalojen hiilijalanjälki oli noin 30 % pientaloja suurempi. Tutkituissa pientalokohteissa puurunkoisten kohteiden keskimääräinen hiilijalanjälki oli noin 14, betonirunkoisissa 16 ja teräsrunkoisissa 17 kgCO2e/n-m2/a.
On huomattava, että suurin osa kohteista, noin 70 % tutkituista kohteista, oli puurunkoisia kohteita, jolloin betoni- ja teräsrunkoisten kohteiden otokset olivat selkeästi pienempiä. Rakennuksen elinkaaren päästöjen osuus rakennuksen ja rakennuspaikan yhteenlasketuista kokonaispäästöistä oli pientaloissa noin 77 % ja kerrostaloissa noin 90 %.
Pientalojen investointikustannusten ja rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen välille ei muodostunut tilastollisesti merkittävää riippuvuutta. Tämä tarkoittaa, että pieni hiilijalanjälki ei suoraan tarkoita suurempia tai pienempiä investointikustannuksia, vaan kustannusten muodostumiseen rakennushankkeessa vaikuttavat useat eri tekijät.
Pientalojen elinkaarikustannusten ja rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen välille ei muodostunut tilastollisesti merkittävää riippuvuutta korkokannan ollessa 3 %, mutta 0 % korkokannalla voitiin havaita tilastollisesti melkein merkittävä positiivinen korrelaatio eli kohteissa, joissa oli pieni hiilijalanjälki, myös elinkaarikustannukset olivat keskimäärin pienemmät.
Käyttövaiheen hiilijalanjäljen ja elinkaarikustannusten välillä havaittiin olevan tilastollisesti erittäin merkittävä riippuvuus, eli kohteissa, joissa käyttövaiheen hiilijalanjälki on pieni, on tyypillisesti myös keskimääräistä pienemmät käyttövaiheen kustannukset.
Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen ja E-luvun välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää riippuvuutta. Tämä johtuu rakenne ja materiaaliratkaisujen merkittävä osuudesta kokonaispäästöissä sekä siitä, että E-luvun laskennassa käytettävät primäärienergiakertoimet eivät ole saman suuntaiset eri energiamuotojen päästökertoimien kanssa.
Haluatko tietää lisää?
Tytti Bruce-Hyrkäs
Aiheeseen liityviä muita sisältöjämme
Asuntomessutalon vähähiilisyyden arvioinnin tulokset
02.07.2021 – Lohjan Asuntomessujen talojen hiilijalanjälkilaskenta tehtiin ympäristöministeriön päivitetyllä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmällä. Arviointimenetelmällä tehtävä ilmastoselvitys auttaa rakentajaa tekemään hiilijalanjälkeä pienentäviä valintoja.
Vähähiilistä voi rakentaa taloudellisesti kannattavasti
30.09.2020 – Vähähiilinen rakentaminen ei maksa normirakentamista enempää, jos rakennushankkeen päästöt ja kustannukset optimoidaan tarkasti alusta lähtien. Ohjauksella on mahdollista saavuttaa jopa…
Tilaa uutiskirjeemme
Ole ensimmäisten joukossa kuulemassa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
