Kuntotutkimukset

Kuntotutkimukset tarjoavat tarkkaa ja mitattua tietoa

Kuntotutkimus tarjoaa rakenteiden nykytilanteesta yksityiskohtaisempaa tietoa kuin silmämääräinen kuntoarvio. Voimme täydentää kuntoarvioita lievästi ainetta rikkovilla kuntokartoituksilla, jotka paljastavat esimerkiksi betonirakenteen korroosiovaurioiden laajuuden. Kuntotutkimus on kokonaisvaltaisin vaihtoehto. Se sisältää tarkkaan valitun määrän mittauksia, näytteenottoa ja laboratorioanalyysejä.

Kattava valikoima kuntotutkimusmenetelmiä

Hyödynnämme kuntotutkimuksissa sekä rakennusfysikaalisia että rakenneteknisiä tutkimusmenetelmiä. Rakennetekniset tutkimukset kertovat muun muassa rakenteen kuormankantokyvystä, veto- ja puristuslujuudesta tai pakkasrapautuman laajuudesta. Rakenteiden vaurioita voidaan tutkia esimerkiksi rakenteesta timanttiporauksella otettujen lieriönäytteiden avulla.

Rakennusfysikaalisilla tutkimuksilla arvioimme kohteen lämpö- ja kosteusolosuhteita sekä muita sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Mikrobinäytteiden lisäksi voimme hyödyntää lämpökamerakuvausta. Rakennusfysikaalisia tutkimuksia voidaan täydentää sisäilmatutkimuksella, jossa selvitämme myös sähkö- ja LVI-järjestelmien kunnon. Usein onkin järkevää yhdistellä erilaisia tutkimusmenetelmiä ja näkökulmia.

Huolehdimme myös siitä, että kuntotutkimuksen lähtötiedot ovat mahdollisimman luotettavat. Täydennämme kohdekäyntien tuloksia esimerkiksi rakennepiirustuksilla. Lisäksi kokenut kuntotutkija muokkaa tutkimussuunnitelmaa havaintojensa ja kohteen erityispiirteiden perusteella. Rakennuksen kokonaisvaltainen tutkiminen varmistaa sisäolosuhteet sekä sisä- ja ulkorakenteiden pitkän elinkaaren.

Asbesti- ja haitta-ainekartoitukset

Kuntotutkimukset sisältävät usein erilaisia haitta-ainekartoituksia, joilla selvitämme rakenteiden tai sisäilman asbesti-, raskasmetalli-, PAH-, PCB- ja CCA-pitoisuudet. Voimme tutkia sisäilmasta myös hiilidioksidipitoisuudet ja VOC-yhdisteet, joiden taustalla voi olla monenlaisia rakennus- ja sisustusmateriaaleja. Haitta-ainepitoisuuksia on mahdollista tutkia sekä näytteenotolla että ainetta rikkomattomilla röntgenfluoresenssianalyyseillä (XRF).

Kuntotutkimukset tukevat korjaushankkeiden suunnittelua

Kuntotutkimus ohjaa oikean korjaustavan valintaan. Vaihtoehtoja on eniten, jos kuntotutkimus toteutetaan ennakoivasti jo ennen näkyviä vaurioita ja sisäilmaongelmia. Silloin vauriot voidaan korjata mahdollisimman kevyillä korjaustoimenpiteillä ja jatkovaurioitumista hidastavilla menetelmillä. Parhaimmillaan kuntotutkimus kertookin hyvissä ajoin, missä kunnossa rakenteet ovat ja miten niitä kannattaa ylläpitää. Luotettavaa tietoa tarvitaan esimerkiksi kiinteistökauppojen teknisissä Due Diligence -selvityksissä (TDD).

Tuomme kuntotutkimusraportissa esiin laboratorioanalyysien tulokset ja havaitsemamme vauriot. Emme kuitenkaan vain totea tilannetta, vaan analysoimme mittausdataa, jotta löydämme perimmäiset syyt vaurioiden takana. Jos korjaustavan valinnassa ei huomioida juurisyitä, vaurio voi uusiutua ja korjauksissa on hukattu aikaa ja rahaa. Tarpeen mukaan suosittelemme myös lisätutkimuksia.

Laajan asiantuntemuksemme ansiosta pystymme varmistamaan, että kuntotutkimus tukee käytännön korjaussuunnittelua. Annamme korjauksille karkean kustannusarvion ja aikataulun. Se auttaa korjausten vaiheistamisessa. Kun suurimmat korjaukset voidaan toteuttaa esimerkiksi vuokralaisvaihdoksen yhteydessä, väistötiloja ei tarvita ja korjauskustannukset pysyvät kohtuullisina.

Jatkuvatoimiset mittaus- ja monitorointipalvelut

Rakenteiden ja sisäilman laadun jatkuvatoimiset mittaukset tuottavat monissa kohteissa suuria kustannushyötyjä ja parantavat esimerkiksi vuokralaistyytyväisyyttä. Kun lämpötila- ja kosteusolosuhteista saadaan säännöllistä tietoa, kohteen kunnossapitoa pystytään suunnittelemaan pitkäjänteisesti. Mittaustiedot lähetetään kohteesta pilvipalvelimeen automaattisesti esimerkiksi 10 minuutin välein.

Vastuulliset kiinteistönomistajat hyödyntävät jatkuvatoimista mittausdataa ja ennakoivia kiinteistöanalyysejä kiinteistöjohtamisessa ja pitkän tähtäimen suunnittelussa (PTS). Mittauksilla varmistetaan myös korjaustoimenpiteiden onnistunut lopputulos. Monitorointi todentaa, että korjaukset on kohdistettu oikein ja haitta on saatu poistettua. Mittauksia voidaan täydentää näytteiden otolla ja laboratorioanalyyseillä.

Jatkuvatoimiset mittaus- ja monitorointipalvelut sopivat myös infrarakenteiden, kuten siltojen, kunnossapitoon sekä korjausten laadunvarmistukseen. Kun perustilanne on tiedossa, poikkeamat havaitaan ajoissa ja vaurioihin pystytään reagoimaan jo niiden alkuvaiheessa.

Talotekniset kuntotutkimukset

Talotekniset kuntotutkimukset antavat tietoa esimerkiksi ilmanvaihdon, sähkötekniikan sekä lämmitys-, käyttövesi- ja viemäriputkien kunnosta. Talotekniikan kunnon arviointi on usein osa laajempaa kuntotutkimusta, peruskorjausta tai muita PTS-toimenpiteitä. Toteutamme taloteknisiä kuntotutkimuksia kaikenlaisissa kiinteistöissä aina liiketiloista sairaaloihin ja datakeskuksiin.

Taloteknisen kuntotutkimuksen yhteenvetoraportti sisältää suositukset toimenpiteistä ajoituksineen ja kustannusarvioineen. Tuotamme tietoa eri järjestelmien teknisestä käyttöiästä ja sitä mahdollisesti lyhentävistä olosuhteista. Kuntotutkimukset ovat tehokas keino ajoittaa korjaukset oikein, välttää talotekniikan turhaa uusimista ja toteuttaa helppoja energiatehokkuustoimenpiteitä.

LVI-tekniikan kuntotutkimukset toteutetaan pääasiassa rakenteita rikkomattomilla menetelmillä ja putkistojen kuntotutkimukset röntgenkuvauksilla. Piilossa olevat viemärijohdot ja salaojat tarkastetaan visuaalisesti sisäpuolisella videokuvauksella. Suljettujen verkostojen näyteanalyysit kertovat esimerkiksi kaukolämpöveden glykoli-, rauta- ja happipitoisuuksista, mikä antaa vihjeitä mahdollisista vaurioista ja korjaustarpeista.

Sähkötekniikan kuntotutkimukset antavat luotettavaa tietoa erilaisten sähköjärjestelmien kunnosta, käyttöiästä ja kapasiteetistä. Voimme tarkistaa mittauksilla, onko sähkötekniikan kapasiteetti riittävä esimerkiksi lämpöpumppujärjestelmän tai sähköautojen latauspisteiden hankinnalle. Paloriskejä voidaan kartoittaa sähkökeskusten lämpökamerakuvauksilla.