CSRD-raportointi

CSRD tuo raportointiin paljon uusia velvoitteita

EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD tuo yritysten vastuullisuusraportointiin merkittäviä uusia velvoitteita. CSRD:n myötä vastuullisuudesta täytyy raportoida entistä tarkemmin ja kokonaisvaltaisemmin, ja sen mukaista raportointia edellyttävät myös keskeiset sidosryhmät, kuten rahoittajat.

CSRD:n tavoitteena on linkittää kestävyysraportointi osaksi yritysten taloudellista raportointia. Raportointi tehdään digitaalisessa muodossa.

Hyvin tehty kestävyysraportointi tekee yrityksen vastuullisuustoiminnasta entistä läpinäkyvämpää. Esimerkiksi sijoittajat voivat CSRD:n avulla vertailla aiempaa helpommin yritysten suorituskykyä kestävyyden osalta, mikä voi vaikuttaa merkittävästi yritysten rahoituksen saantiin.

CSRD voi toimia sysäyksenä aikaisempaa systemaattisemmalle vastuullisuustyölle. Olennaisuusanalyysin kautta yritys voi tunnistaa vastuullisuuden laajasta kentästä itselleen keskeisimmät osa-alueet ja jatkovaiheissa myös niitä edistävät toimenpiteet.

Kestämätöntä liiketoimintaa tekevät eivät pärjää tulevaisuudessa.

CSRD-raportointi kattaa yli 1100 datapistettä

CSRD-raportin data kerätään määrämuotoisesti CSRD:n teknisiä standardeja noudattaen, jotta yritysten tiedot ovat keskenään vertailukelpoisia. Pohjana toimivat eurooppalaiset vastuullisuusraportointistandardit, ESRS (European Sustainability Reporting Standards), joissa on kaikkiaan yli 1100 datapistettä.

ESRS-standardit määrittelevät kestävän rahoituksen edellyttämien tietojen vaatimukset, ja ne on kehitetty linkittymään olemassa oleviin globaaleihin standardeihin (GRI ja IFRS:n kestävyysstandardit).

Mukana on energiankulutuksen, päästöjen ja hiilijalanjäljen kaltaisia ympäristöasioita. Yritysten on raportoitava myös arvoketjunsa sosiaalisesta vastuullisuudesta, vaikkapa ihmisoikeuksien toteutumisesta yrityksissä, jotka tuottavat kiinteistönomistajalle palveluja.

Kaksinkertainen olennaisuusanalyysi CSRD-raportoinnin pohjaksi

Kukin yritys määrittelee, mitkä raportoitavat asiat ovat oman liiketoiminnan kannalta olennaisia. Yrityksen on kuitenkin pystyttävä perustelemaan uskottavasti, miksi tietyt asiat valitaan mukaan ja miksi toiset jätetään raportoinnin ulkopuolelle.

Rajaus CSRD-raportointiin mukaan otettavista asioista tehdään käytännössä kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä eli kaksoisolennaisuusanalyysissä. Tällä tarkoitetaan, että yritysten on oltava tietoisia vaikutusten molemmista puolista:

1. Yrityksen oman vaikutuksen olennaisuus. Yrityksellä ja sen liiketoiminnalla on vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Vaikutukset liittyvät yrityksen omaan toimintaan ja arvoketjun alku- ja loppupäähän – myös sen tuotteiden palvelujen ja liikesuhteiden kautta. Esimerkkejä tallaisista vaikutuksista ja riskeistä ovat yrityksen aiheuttamat päästöt tai riskit ihmisoikeuksien toteutumiselle.

2. Taloudellinen olennaisuus. On olennaista raportoida asiat, joista aiheutuu tai arvioidaan aiheutuvan yritykselle olennaisia taloudellisia vaikutuksia. Tällaisia vaikutuksia ja riskejä ovat esimerkiksi päästöoikeuksien, energianhintojen tai vakuutusten aiheuttamat kustannusriskit.

Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä selvitetään riskit ja vaikutukset yrityksen avainhenkilöstön kanssa ja haastatellaan valittuja sidosryhmiä. Olennaisuusanalyysin tuloksena aihe on olennainen yritykselle, kun se täyttää joko jommankumman olennaisuuden tai molemmat.

Olennaisuusanalyysin tuloksilla ja tarkoituksenmukaisella CSDR-raportoinnilla on mahdollista tukea tehokkaasti vastuullisuusjohtamista, kun ne kytketään osaksi yrityksen vastuullisuustavoitteita ja vastuullisuustiekarttaa.

Kun jatkossa suunnitellaan toimenpiteitä vastuullisuuden parantamiseksi, on olennaisimmat parantamisen paikat helppo löytää olennaisuusanalyysin pohjalta.