Mikä on hiilikädenjälki ja miten se lasketaan?

Hiilikädenjälki kuvaa yrityksen toiminnan positiivisia ilmastovaikutuksia. Hiilikädenjälki syntyy, kun yritys toiminnallaan pienentää asiakkaiden hiilijalanjälkeä.

Vastuulliset yritykset pyrkivät vähentämään omaa hiilijalanjälkeään ja samalla kasvattamaan asiakkaille tuotettuja positiivisia ilmastovaikutuksia eli hiilikädenjälkeä. Hiilikädenjälki ei siis tarkoita yrityksen oman hiilijalanjäljen pienentämistä. Hiilijalanjälkeä ja hiilikädenjälkeä ei myöskään vähennetä toisistaan, vaan ne ovat erillisiä yrityksen ilmastovaikutuksista kertovia mittareita.

Kädenjälkiajattelu on luotu korostamaan yritysten tuottamia positiivisia vaikutuksia negatiivisen jalanjälkikäsitteen rinnalle. Kädenjälkiajattelun myönteinen lähestymistapa tekee parannusmahdollisuudet näkyviksi ja kannustaa yrityksiä kohtaamaan maailmanlaajuisia haasteita, kuten ilmastonmuutosta, vesikriisiä ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä.

Hiilikädenjälkiajattelu nähdään tarpeelliseksi erityisesti siksi, että se luo mahdollisuuden toimijan positiivisten yhteiskunnallisten vaikutusten todelliseen skaalaamiseen. Kädenjälki voi toimia myös yrityksen toimintaa ohjaavana strategisena työkaluna.

Päästökerrointietokantaa ylläpitävän OpenCo2.netin mukaan Suomi on edelläkävijä laskentamenetelmien käytössä. VTT:n ja LUT-yliopiston kehittämä malli julkaistiin syksyllä 2018 ja sitä laajennettiin vuonna 2021. Malli huomioi kädenjäljen laskennassa ilmastonäkökulman lisäksi muitakin positiivisia ympäristövaikutuksia.

Hiilikädenjälki ei tarkoita yrityksen oman hiilijalanjäljen pienentämistä.

Hiilikädenjälki syntyy, kun yritys toiminnallaan pienentää asiakkaiden hiilijalanjälkeä

Miten hiilikädenjälki lasketaan?

Hiilikädenjälki lasketaan vähentämällä perusuran hiilijalanjäljestä yrityksen tuottaman tuotteen tai palvelun hiilijalanjälki.

Hiilikädenjäljen laskentamenetelmä perustuu tuotteen hiilijalanjäljen määrittämistä koskevan standardin (ISO 14067) vaatimuksiin. Koko yrityksen hiilikädenjälki voidaan määrittää laskemalla yhteen yrityksen tuottamien tuotteiden ja palveluiden hiilikädenjäljet.

Hiilikädenjäljessä verrataan kahden samanlaisen tuotteen tai palvelun ilmastovaikutuksia. Siksi hiilikädenjäljen laskemisessa tarvitaan tieto hiilijalanjäljestä. Hiilikädenjälki lasketaan tuotteen tai palvelun määritetyn perusuran hiilijalanjäljen ja tuotetun tuotteen tai palvelun hiilijalanjäljen erotuksena. Hiilikädenjäljellä tarkoitetaan kahden vaihtoehdon elinkaaren aikaisten hiilijalanjälkien eroa hiilidioksidiekvivalentteina mitattuna.

Hiilikädenjäljen laskentakaava

Hiilikädenjälki = perusuran (baseline) hiilijalanjälki – yrityksen tuottaman tuotteen tai palvelun hiilijalanjälki

Hiilikädenjälkeä ei ole mahdollista synnyttää pelkällä perusuran mukaisella toiminnalla.

Mitä tarkoittaa perusura (baseline)?

Perusura (baseline) tarkoittaa kuvausta siitä, mitä olisi normaalitilanteessa tapahtunut ilman tarkasteltavaa toimintaa. Vertailevassa kädenjälkilaskennassa muutos syntyy aina suhteessa perusuraan. Kädenjälki syntyy, kun yrityksen tuottaman tuotteen tai palvelun hiilijalanjälki on pienempi kuin perusuran hiilijalanjälki. Perusuran määrityksellä on laskennassa kriittinen rooli. Perusuran valintaan vaikuttaa esimerkiksi se, onko tuote tai palvelu uniikki vai onko markkinoilla muita vastaavia palveluita.

Perusura vaikuttaa hiilikädenjäljen suuruuteen. Tämä perusuran määrittäminen onkin laskennan kannalta olennainen osa, sillä esimerkiksi löyhästi määritetty perusura kasvattaa kädenjäljen kokoa perusteettomasti. Laskentamenetelmän etuna on se, että hyvin valittua perusuraa käytettäessä palkitaan innovaatioista ja toisaalta kädenjälkeä ei ole mahdollista synnyttää pelkällä perusuran mukaisella toiminnalla.

FIGBC:n Hiilineutraali rakennus -ohjeessa rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan vertailutaso voidaan asettaa prioriteettijärjestyksessä keskimääräiseen päästötasoon, tyypilliseen markkinalla hyödynnettävään ratkaisuun tai hankkeen vaihtoehtoiseen suunnitteluratkaisuun. Näitä voidaan käyttää myös rakennushankkeiden kädenjälkilaskennan perusurina.

Perusuran käytössä on tärkeää huomata, että kun ala kehittyy vähäpäästöisemmäksi myös perusura muuttuu vähäpäästöisemmäksi. Tällöin kädenjälkivaikutus pienenee. Tämä tulisi huomioida laskentaa tehdessä niin, että esimerkiksi keskimääräisen päästötason tietoja päivitetään vuosittain vastaamaan alan nykytilaa. Näin kädenjälki saadaan laskettua mahdollisimman todenmukaisesti.

Laskentatulosten viestinnässä on tärkeää avata laskentarajaukset tarkasti, jotta kädenjäljen ympäristöväittämät ovat luotettavia. EU:n komissio antoi keväällä 2023 direktiiviehdotuksen, joka edellyttäisi, että yritykset noudattavat tiettyjä minimikriteereitä ympäristöväitteissä. Väittämien on perustuttava tieteeseen ja niissä on otettava huomioon koko elinkaari sekä keskeiset ympäristövaikutukset.

Mikä on potentiaalisen ja toteutuneen hiilikädenjäljen ero?

Asiantuntijaorganisaatioissa hiilikädenjäljellä tarkoitetaan sitä, kuinka yrityksen tuottamien palveluiden avulla vähennetään asiakkaiden hiilijalanjälkeä.

Kädenjälki voi olla potentiaalinen, asiakkaan mahdollisesti tulevaisuudessa kokema päästövähenemä, joka tunnistetaan palvelun avulla. Tällaisia potentiaalisia kädenjälkiä tuottavat esimerkiksi konsultointipalvelut, joiden avulla voidaan tunnistaa ja suositella asiakkaalle kannattavimpia päästövähennystoimia.

Kädenjälki voidaan laskea myös toteutuneista palveluista tai hankkeista jälkikäteen, jolloin päästövähenemä ja siten kädenjälki ovat todennettavissa.

Mitä tarkoittaa rakennuksen hiilikädenjälki?

Rakennuksen hiilikädenjälkeä ei tule sekoittaa yrityksen hiilikädenjäljen kanssa. Esimerkiksi Granlundin hiilikädenjälki syntyy Granlundin tuottamien palveluiden pienentäessä asiakkaidemme hiilijalanjälkeä.

Ympäristöministeriön mukaan rakennuksen hiilikädenjäljellä tarkoitetaan niitä myönteisiä rakennuksen elinkaaren arviointirajauksen ulkopuolisia ilmastovaikutuksia, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta. Näitä voivat olla esimerkiksi rakennuksen tuotteiden uudelleenkäytöllä tai materiaalien kierrätyksellä vältettävät päästöt, pitkäikäiset hiilivarastot sekä rakennuksen tuottama ylijäävä uusiutuva energia.

Rakennuksen hiilikädenjälki on osa Ympäristöministeriön valmistelemaa Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää, jossa lasketaan rakennuksen hiilijalanjälki sekä hiilikädenjälki. Lopullinen arviointimenetelmän ohje julkaistaan, kun ympäristöministeriön asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista tulevat voimaan rakentamislain voimaantulon jälkeen 2025.