Sisäilmastonmuutos vaatii toimia – miten varaudumme pandemioihin?
4.10.2021 – Koronapandemian ratkaisuun on muodostunut uusi liiketoiminta-alue: sisätilojen terveysturvallisuus. Sisäilmastonmuutosta ei ratkaista vain rajoituksilla ja rokotteilla, vaan vaaditaan toimia sisäilman parantamiseen.
Elokuun puolivälissä julkinen keskustelu kuohahti, kun Etelä-Suomessa päätettiin jälleen kieltää lasten ja nuorten urheiluharrastukset. Kahden metrin turvaväli haluttiin taata, mikä monessa urheilulajissa ei ole käytännössä edes mahdollista.
Rakennusalan ammattilaisena koen, että keskustelu koronarajoituksista on ajautunut väärille urille. Puhutaan tiloista ja henkilömääristä, mutta ei oteta lainkaan kantaa siihen, kuinka suuri tila on kyseessä tai millainen ilmanvaihto on käytössä. Sisäilmaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Tilalla on väliä
Kun asiaa ajatellaan terveysturvallisuuden näkökulmasta, ihmisten kohtaaminen esimerkiksi isossa ilmastoidussa urheiluhallissa on täysin eri asia, kuin pienessä salissa, jossa ilma ei kierrä.
Koronapandemiaa on pyritty hallitsemaan rajoittamalla ihmisten käyttäytymistä ja rokottamalla virusta vastaan, mutta Suomessa keskustelu sisätiloista ja ilmanvaihdon roolista on ollut edelleen vaimeaa. Olemme tehneet Tampereen yliopistolla 1,5 vuotta tutkimusta poikkitieteellisellä ryhmällä, johon kuuluu tutkijoita niin biologian, epidemiologian, aerosolifysiikan kuin talotekniikan ja kiinteistökehityksen aloilta. On käynyt selväksi, että koronaa ei ratkaista vain yhdellä keinolla.
Oikeaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa, sillä THL julkaisi viime viikolla taulukon eri tilojen riskipotentiaalista alueviranomaisten tueksi. Jos yhteiskunta halutaan avata, meidän pitää rajoitteiden ja rokotusten ohella huomioida erilaiset tilat, mutta myös niiden kohtaama sisäilmastonmuutos – kuinka varaudumme mahdollisiin tulevaisuuden pandemioihin?
Ilmanvaihdon vallankumous on muualla jo käynnissä
Ilmanvaihdolla voidaan vaikuttaa merkittävästi sisäilman laatuun. Maailmalla puhutaan jo ilmanvaihdon vallankumouksesta. Australiassa uudistetaan rakennusmääräyksiä, Yhdysvaltojen rescue-paketissa laitettiin 130 miljoonaa dollaria koulujen ilmanvaihdon parantamiseen ja Saksassa 500 miljoonaa euroa julkisten rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien perusparantamiseen. Englannissa rajoituksista luovuttiin, mutta useissa rakennuksissa ollaan ottamassa käyttöön hiilidioksidimittareita ilmanlaadun tarkkailua varten.
Meillä Suomessa on tuudittauduttu siihen, että tilanne on paremmalla mallilla muihin maihin verrattuna – meillä ilmanvaihto ei perustu esimerkiksi kierrätysilmaan, vaan vaihtuva ilma on uutta ja raikasta. Meillä on kuitenkin olemassa paljon vanhaa rakennuskantaa, jossa ilmanvaihto ei toimi kunnolla.
Ensimmäisenä toimenpiteenä Suomen rakennuskannassa pitäisikin todentaa ilmanvaihtojärjestelmien toiminta, ja siirtyä sitten tarvittaessa peruskorjaamaan ja uudistamaan rakennusten talotekniikkaa.
Sisätilojen terveysturvallisuus luo uutta kysyntää
Ennen pandemiaa ajateltiin, että rakennus voi sairastuttaa tilojen käyttäjän homeen tai kemikaalien kautta. Nyt ajatellaan, että toinen ihminen voi sairastuttaa toisen tilojen käyttäjän. On muodostunut uusi liiketoiminta-alue: sisätilojen terveysturvallisuus.
Minkälaiset ratkaisut sisätiloissa voisivat pienentää infektioriskiä ja parantaa terveysturvallisuutta? Yritys- ja tutkimusmaailmassa kehitetään jo erilaisia tuotteita ja ratkaisuja, jotka perustuvat muun muassa mittausteknologiaan ja tekoälyyn. Tehtävää on paljon, ja monet ovat jo käyneet toimeen.
Tule kuulemaan lisää sisäilmastonmuutoksesta Granlundin virtuaaliseminaariin 2.11.
Teksti on julkaistu aiemmin 13.9.2021 Kauppalehden kumppanisisältönä.
Haluatko kuulla lisää?
Piia Sormunen
Lue muita blogejamme
Miksi kulutusjousto on mahdollisuus myös kiinteistöille?
31.03.2025 – Kulutusjousto on kiinteistönomistajille ja rakennuttajille mielenkiintoinen uusi mahdollisuus säästää energiakustannuksissa ja saavuttaa jopa lisätuloja. Sääriippuvainen uusiutuvan energian tuotanto vaatii joustoa…
Ajantasaisella kuntoarvio- ja PTS-tiedolla säästää rahaa ja hermoja
19.03.2025 – Ilman ajantasaista tietoa kiinteistön kunnosta päätökset perustuvat oletuksiin, ja oletuksilla on joskus tapana tulla kalliiksi.
Miten rakentamisen vaikutuksia luontokatoon voidaan mitata?
18.03.2025 – Jopa kolmannes luontokadosta johtuu rakentamisesta. Pilottihankkeessamme testasimme luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten laskentaa Skanskan kanssa.
Mitä vankilahankkeet vaativat rakennuttajalta nykypäivänä?
12.03.2025 – Vankilahankkeiden vaativuutta kuvaa, että peruskorjauskohde voi olla yhtä aikaa suojeltu ja turvaluokiteltu, sijaita keskellä kaupunkia sekä sisältää useita laatu- ja…
Datakeskushankkeet tuovat kasvua Suomeen
05.03.2025 – Datakeskushankkeita on viime aikoina kritisoitu mediassa. On tärkeää nostaa esille faktoja, jotka ovat viimeaikaisesta keskustelusta unohtuneet.
Haitta-ainetutkimuksia voi tehdä myös rakenteita rikkomatta
03.03.2025 – Haitta-ainekartoitusten riskinä on, että joskus pistemäiset laboratorionäytteet johtavat harhaan: haitallisia aineita löytyy purkutöiden aikana arvioitua enemmän tai vähemmän. Mitä jos…
Ennakoivaa tukea tuulivoimaloiden kunnonhallintaan
04.02.2025 – Tuulivoimalat ovat vaativia infrarakenteita, joiden ennakoiva kunnossapito on erityisen tärkeää pohjoisissa olosuhteissa. Ennakoivassa kunnonhallinnassa voidaan hyödyntää dataa ja asiantuntijoiden rakennetietoutta,…
Me väitämme: biodiversiteetti on seuraava iso juttu kiinteistöalalla
29.01.2025 – Luonto ja ilmasto ovat osa samaa järjestelmää. Luonnon monimuotoisuudesta povataan hiilipäästöjen rinnalle seuraavaa suurta huomion kohdetta kiinteistöalalla.
Nyt on oikea hetki energiahankkeelle
28.01.2025 – Hyvin toteutettu energiatehokkuushanke kiinteistössä kannattaa kaikissa suhdanteissa ja rahoitustilanteissa. Nyt on hyvä hetki aloittaa suunnittelu ennen kuin hinnat taas nousevat…
Excel-johtamisessa hankkeita ja kustannuksia ei hallita
07.01.2025 – Hajallaan olevat järjestelmät, vanhentunut data ja puutteellinen kustannusohjaus ovat varma keino saavuttaa budjetin ylitys hankkeessa. Kuinka kauan näin voi jatkaa,…
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
