Rakentamislain vaatimaan ilmastoselvitykseen kannattaa varautua ajoissa

Rakennukset ja rakentaminen vastaavat noin 30 % Suomen ilmastovaikutuksista. Tähän mennessä sääntelyssä on keskitytty rakennusten energiankulutukseen, mutta hiilineutraaliustavoitteiden tiukentuessa ja energian muuttuessa vähähiilisemmäksi muiden elinkaaren vaiheiden painoarvo on korostunut. Tällä hetkellä uudisrakennuksen koko elinkaaren aikaisista ilmastovaikutuksista jo noin kolme neljännestä syntyy muista elinkaaren vaikutuksista kuin käytön energiankulutuksesta.

Eduskunta hyväksyi juuri ennen vuodenvaihdetta rakentamislain korjaussarjan ja sen osana päivitetyt rakennusten vähähiilisyyttä koskevat vaatimukset. Samassa yhteydessä hyväksyttiin myös asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta. Työn alla on vielä hiilijalanjäljen vaatimustasot määräävä raja-arvoasetus, jonka on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä.

Kuinka ilmastoselvitys eroaa organisaatiotason päästölaskennasta?

Ilmastoselvitykseen vaaditaan rakennuksen elinkaaren vähähiilisyyden arviointi, joka huomioi kaikki rakennushankkeeseen ja rakennuksen elinkaareen liittyvät ilmastovaikutukset riippumatta siitä, kuka ne aiheuttaa tai missä vaiheessa elinkaarta ne syntyvät. Tämä eroaa organisaatiotasolla käytetystä GHG Protocol -menetelmästä, jossa päästöt luokitellaan sen perusteella, ovatko ne organisaation omia suoria tai ostoenergiankulutuksen päästöjä, vai syntyvätkö ne arvoketjussa.

Ilmastoselvityksen laskentamenetelmä kattaa 50 vuoden elinkaaren.

Ilmastoselvityksen laskentamenetelmä kattaa 50 vuoden elinkaaren eikä organisaatiolaskennan tapaan keskity yhden vuoden aikana syntyviin päästöihin. Vähähiilisyyden arviointi toimii kuitenkin yhtenä keskeisenä lähtötietona organisaatiotason laskennassa rakennushankkeisiin liittyvien päästöjen osalta.

Hiilijalanjälkeä ohjaavat raja-arvot

Ilmastoselvityksellä pyritään ohjaamaan rakentamista niin, että rakennushankkeen hiilijalanjälki pysyy asetettujen raja-arvojen alapuolella. Raja-arvotyö on vielä kesken, ja tulee valmistumaan tämän vuoden loppuun mennessä.

Raja-arvojen täyttyminen todennetaan hankkeen loppukatselmuksen yhteydessä. Hiilijalanjäljen ratkaisevat päätökset tehdään kuitenkin hankkeen aikana, minkä vuoksi vaatimusten täyttyminen on syytä varmistaa läpi hankkeen suunnittelun ja toteutusprosessin.

Mistä tiedoista ilmastoselvitys koostuu?

Ilmastoselvityksen laadintaan ja vähähiilisyyden arviointiin tarvitaan karkeasti ottaen tiedot rakennusmateriaalien tai -tuotteiden määristä sekä näitä vastaavista päästöistä. Lisäksi tarvitaan tiedot käytön energiankulutuksesta, jotka saadaan energiaselvityksestä.

Määrätietojen kokoamiseksi vaaditaan yleensä kattavasti suunnitelmia eri suunnittelualoilta. Päästötiedot puolestaan löytyvät kansallisesta päästötietokannasta tai tuotteiden ympäristöselosteista (EPD).

Uuden asetuksen myötä rakennusluvan yhteydessä tulee laatia myös rakennustuoteluettelo, jolla raportoidaan rakennusosittain tiedot rakennustuotteiden määristä. Rakennustuoteluettelo voi toimia yhtenä lähtötietona ilmastoselvityksen laadinnassa. Se päivitetään käyttöönottovaiheessa.

Kuinka ilmastoselvitykseen voi varautua?

Ilmastoselvitysvaatimukset astuvat voimaan 2026 alusta alkaen, mikä merkitsee, että selvitys vaaditaan hankkeilta, jotka tulevat rakennuslupavaiheeseen ensi vuoden alusta lähtien.

Vuosi 2026 koittaa nopeasti ja monia rakennuslupavaiheeseen vuoden alussa tulevia kohteita valmistellaan jo nyt. Mikäli hankkeiden hiilijalanjäljen ohjausta ei ole vielä otettu osaksi omia prosesseja, kannattaa osaamisen hankkiminen ja suunnittelun prosessien kehittäminen käynnistää pian.

Tärkeintä on asettaa tavoitteet, selvittää merkittävimmät hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät ja varmistaa hankkeen suunnitteluun tarvittava osaaminen päästöjen ohjaamiseksi.

Artikkeli on julkaistu alun perin Tekniikka & Talouden kumppanisisältönä.

Lisää aiheesta

Haluatko kuulla lisää?

Lue muita blogejamme