Rakennus kuntoremonttiin?
14.4.2023 – 1960–1980-lukujen rakennukset – siinä missä ihmisetkin – saattavat kaivata pientä kuntoremonttia. Keski-ikäinen rakennetekniikan asiantuntija lähti tapamaan ikätovereitaan.
Polvea jomottaa ja selkää kolottaa, peilikuva on kulahtanut ja valahtanut, paikoin jopa pullahtanut. Terveydenhoitaja ja lääkäri ottavat leppoisan vastaanoton päätteeksi puheeksi inhottavia asioita. Elintapoja kannattaisi vähintään kriittisesti pohtia, mieluiten myös muuttaa niitä. Saatetaanpa mainita diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ja kuntoremontti. Monelle keski-ikäiselle aivan tuttu tapahtumakulku.
Sohvan pohjalle tiedoksi: samassa jamassa on muitakin keski-ikäisiä. Tästä aivan läheltäkin löytyy varmasti useita. Seuraavaksi peruskorjausiässä ovat 1960–1980-lukujen rakennukset. Jos rakennukset kävisivät terveyshuollossa, olisi monelle esitetty hyvinvointiin ja elämäntapoihin liittyviä kiperiä kysymyksiä. Kerääntynyt korjausvelka otettaisiin puheeksi, ja monta taloa olisi passitettu siltä istumalta tutkimuksiin ja urheiluopistolle kuntoremonttiin. Joitakin olisi varmasti valistettu, että ei se haava parane töpöttelemällä meikkivoidetta ja puuteria päälle.
Jos rakennukset kävisivät terveyshuollossa, olisi monelle esitetty hyvinvointiin ja elämäntapoihin liittyviä kiperiä kysymyksiä.
Rakennusteollisuus RT:n mukaan rakennuskannassa on laiminlyötyjä korjauksia noin 30–50 miljardin euron edestä. Korjausvelkaa syntyy, kun kunnossapito laiminlyödään ja tehdään vain välttämättömiä korjauksia.
1960–1980-lukujen rakennukset kaipaavat pientä kuntoremonttia
Lähdetään siis kävelylle pohtimaan, vastaanotollahan patistettiin kartuttamaan päivittäisiä askelia ja lisäämään arkiliikuntaa.
Tuossapa ihan kopsakkakuntoinen pikku liiketalo, sehän valmistuikin juuri äsken joskus 1970-luvun lopussa. Räystäskouruhan se siellä on putoamaisillaan, ja on jäljistä päätellen jo varsin pitkään valuttanut vettä ulkoseinälle. Taitaa olla hankalaa päästä sateen jälkeen töihin, kun sisäänkäynnin eteen ihan rakennuksen viereen on tullut suuri vesilammikko. Kovin monta autoa ei ole parkkipaikalla: mahtaako siellä enää toimiakaan kuin se yksi aivan alusta asti ollut firma?
Viereisellä pihalla nähdään imuauto ja pari putkiliikkeen pakettiautoa. Mitähän siellä tapahtuu, harmi ettei ole mitään syytä mennä yhtään lähemmäs hammaslääkäriä kuin on ehdottoman pakko. Myöhemmin saadaan kuulla naapurilta, että hänen poikansa äskettäin avaamalla hammaslääkäriasemalla vessasta oli noussut sitä itseään ja viemärin runsaista antimista olivat saaneet jotkut muutkin tilat osansa. Viereinen kuntokeskuskin oli joutunut joksikin aikaa sulkemaan.
Rakennuksen säännölliset ja ennakoivat toimenpiteet kannattavat
Kotona on kahvin keittyessä hetki aikaa tuijotella sohvalta kattoon. Toistekin voisi lähteä kävelylle, sää oli kaunis ja ulkoiluhan piristi. Työterveydessä ei oltu ehkä varsinaisesti väärässä, vaikka siellä vähän mäkätettiinkin. Tässähän ei nuorruta. Alkaa tulla kaikenlaista kremppaa.
Sohvan uskomaton vetovoima on tuttu jokaiselle. Siellä on mukava loikoilla, mutta aika mukavaa on myös kyetä kampeutumaan omin voimin ylös ja touhuamaan nyt ja tulevaisuudessa. Triathlonkuntoon hankkiutuminen ei ole onneksi ainakaan vielä kaikille pakollista.
Rötköttääkö kohteesi vuodesta toiseen sohvanpohjalla odottamassa jonkin vakavamman, ikävämmän ja kalliimman kehittymistä?
Sohvalle päätyy helposti, mutta itse voi päättää, kauanko siellä makaa. Miten on, rakennuksen omistaja: rötköttääkö kohteesi vuodesta toiseen sohvanpohjalla odottamassa jonkin vakavamman, ikävämmän ja kalliimman kehittymistä, vai onko odotettavissa säännöllisiä ja ennakoivia toimenpiteitä, jotka kantavat vielä vuosikymmenien päähän?
Teksti: Päivi Mäkinen
Kirjoittaja on keski-ikäinen rakennetekniikan asiantuntija, jolla on erittäin vetovoimainen sohva ja kuntosalin jäsenyys.
Haluatko kuulla lisää?
Päivi Mäkinen
Lue muita blogejamme
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.