Löperöistä hiilineutraaliusväittämistä pitää hankkiutua eroon
1.8.2024 – Välillä innostus ehtii uskottavuuden edelle. Nyt on hyvä aika tarkistaa, kestävätkö oman yrityksen hiilineutraaliusväittämät lähempää tarkastelua.
Yritysten into osallistua päästövähennystalkoisiin on viime vuosina kasvanut huimasti. Tämä on loistava asia, sillä yritykset ovat ratkaisevassa roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Moni on jo selvittänyt päästönsä ja yhä useampi on sitoutunut päästövähennys- tai hiilineutraaliustavoitteeseen.
Välillä innostus on kuitenkin ehtinyt uskottavuuden edelle. Jos nimittäin verrataan eri yritysten tavoitteita, pitää valitettavan usein todeta, ettei ”nolla” ei todellakaan aina ole samansuuruinen kuin nolla.
Moni yritys on tavoitteessaan huomioinut vain piipunpäästä tulevat päästönsä tai käyttämänsä energian, kun toinen on laskenut mukaan koko toimitusketjunsa päästöt. Kun yksi on tehnyt kattavan analyysin päästövähennysmahdollisuuksista ja validoinut tavoitteensa vastaavuuden 1,5 asteen päästövähennystasoon esimerkiksi vaativalla Science Based Targets -sitoumuksella, toinen luottaa hyviin aikeisiin tai ratsastaa päästökompensaatioilla.
Mikäli omat päästövähennyksensä haluaa vakuuttavasti osoittaa, kannattaa myös kriittisesti katsoa, mitä dataa laskelmat ovat syöneet. Mikäli päästöjen arviointi pohjautuu hankintaeuroihin kytkettyihin päästökertoimiin, kuten nykyisin usein tapahtuu, on laskennallisia päästövähennyksiä hankala saavuttaa.
”Nolla” ei todellakaan aina ole samansuuruinen kuin nolla.
EU suitsii hiilineutraaliusväittämiä
Nyt EU:n vastuullisuuslainsäädäntö tulee puuttumaan löperöihin vastuullisuusväittämiin tiukalla kädellä.
Vastuullisuusraportointidirektiivi CSRD vaatii, että yritysten päästölaskenta kattaa olennaiset toimitusketjujen päästöt (Scope 3) eli yritysten tulee raportoida toimintansa suurimmat vaikutukset riippumatta siitä, tapahtuvatko päästöt fyysisesti omalla tehtaalla vai vaikkapa raaka-aineiden tuotannossa.
Lisäksi yritysten tulee tehdä uskottava ja läpinäkyvä siirtymäsuunnitelma päästöjen vähentämiseksi ja perustella kuinka se vastaa 1,5 asteen päästövähennystavoitteeseen. Vaatimukset myös koskevat yhä useampia, sillä CSRD tulee lisäämään suoraan raportointisääntelyn piirissä olevien yritysten määrää viisinkertaisesti ja vaikuttamaan toimitusketjujen kautta välillisesti vielä paljon useampiin. Tiedot tullaan validoimaan osana tilintarkastusta.
CSRD:n lisäksi mm. hyväksyntäprosessissa oleva viherväitteitä koskeva Green Claims -direktiivi on suunnattu suitsimaan kuluttajaviestintää. Direktiivin myötä esimerkiksi kompensaatioihin pohjautuvia hiilineutraali, nettonolla ja vastaavia termejä ei saisi enää käyttää.
Tiedot tullaan validoimaan osana tilintarkastusta.
Mikäli oma hiilitiekartta on tehty ja tavoitteet asetettu, nyt on hyvä aika tarkistaa, ovatko ne riittävän kattavat, kestävällä pohjalla ja viety käytännön toimintaan asti.
Mikäli asia on vielä suunnittelupöydällä, nyt on hyvä mahdollisuus hoitaa homma kerralla oikein ja hypätä loikalla kilpailijoiden ohi.
Kirjoittaja: Tytti Bruce-Hyrkäs on Granlund Oy:n vastuullisuusliiketoiminnan kehitysjohtaja ja pitkän linjan ilmastovaikutusten asiantuntija.
Ota yhteyttä ja kysy lisää!
Tytti Bruce-Hyrkäs
Lue blogejamme:
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.