Vuosikymmenet tikittänyt korjausvelka on mahdollista saada haltuun
26.8.2024 – Rahat ovat kunnissa ja seurakunnissa aina vain tiukemmassa, ja samaan aikaan korjausvelka pitäisi saada haltuun. Haluan rohkaista tekemään asioita uudella tavalla! Korjausvelan hallinnan tietojohtaminen ei ole niin vaikeaa kuin luullaan.
Kunnissa ja seurakunnissa painitaan hyvin samanlaisten haasteiden kanssa. Kiinteistöjen korjausvelan hallintaan on entistä vähemmän rahaa ja henkilöresursseja. Elinkustannukset nousevat, veronmaksajien määrä vähenee ja soten rinnalla pitäisi vastata uusiin sisäilma- ja vastuullisuusvaatimuksiinkin. Ei ole helppo yhtälö.
Kiinteistöjen korjausvelan hallintaan on entistä vähemmän rahaa ja henkilöresursseja.
Kiinteistötietoa ei ole tai siihen ei voi luottaa
Päättäjät tarvitsevat luotettavaa tietoa koko kiinteistömassasta. Valistuneet arvaukset eivät enää riitä, eikä suurten kohteiden priorisointi, koska niitä on kunnissa ja seurakunnissa suhteellisen vähän.
Tarvitaan portfoliotasoista ajattelua. Tyypillisesti sen tiellä on kaksi pulmaa:
1. Tietoa ei ole saatavilla. Monissa kunnissa tietoa ei ole koskaan lähdetty aktiivisesti keräämään, jolloin kiinteistöt alkavat rapistua huomaamatta.
2. Tieto ei ole luotettavaa. Ajantasaista tietoa on tarjolla vain uusimmasta rakennuskannasta, kuten koulukeskuksesta tai seurakuntatalosta. Kirkkoa tai kyläkouluja ei ole tutkittu teknisesti 10 vuoteen.
TOP3-vinkit korjausvelan haltuunottoon
1. Oikea “mindset”
Datan hyödyntämistä kiinteistöjohtamisessa ei kannata pelätä – tieto on ainoa tapa päästä eteenpäin!
2. Haltuunottovaihe ratkaisee
Kun haltuunotto tehdään huolellisesti, tiedon ylläpitäminen on helppoa.
3. Suhtaudu korjausvelan hallintaan prosessina
Haltuunottoprojektia seuraa aina korjausvelan hallintaprosessi.
Meillä on valmis prosessi, joka varmistaa, että osataan, jaksetaan ja saadaan!
Rohkeasti kohti haltuunottoa!
Luotettavan tiedon tarve on huutava, mutta datan hyödyntäminen pelottaa. Osataanko? Jaksetaanko? Saadaanko homma maaliin? Meillä on valmis prosessi, joka varmistaa, että osataan, jaksetaan ja saadaan!
Korjausvelan haltuunotto datan avulla ei ole niin vaikeaa kuin luullaan, koska teknologia on kehittynyt valtavasti:
- Kaikkien kiinteistöjen tiedot voidaan koota yhteen järjestelmään.
- Tiedot voidaan esittää niin havainnollisesti, että ne ymmärtää ilman insinöörintutkintoa.
- Yksittäisten päätösten seurauksia voidaan seurata portfoliotasolla.
- Samaan aikaan ohjataan useita tavoitteita, kuten korjausvelkaa, ylläpitokustannuksia ja CO₂-päästöjä.
Valmis prosessi korjausvelan haltuunottoon
Korjausvelan hallinta on datan hallintaa ja tekemisen “liinaamista”. Datalla karsitaan hukkaa, priorisoidaan korjaustoimenpiteitä ja lisätään tietoisuutta siitä, missä kunnossa kiinteistöt ovat, mitä kannattaa korjata, missä vaiheessa ja laajuudessa.
Ensimmäinen askel on tavoitteiden määrittely. Tavoitteiden pohjalta tietoa korjausvelasta voidaan kerätä vain tärkeimmistä kiinteistöistä tai kerralla koko portfoliosta. Nopein ja helpoin tapa on aikaperustainen korjausvelan laskenta. Esimerkiksi Kaarinan kunnalle laskimme 15 tärkeimmän kiinteistön korjausvelan laitteiden ja järjestelmien hankintavuosien perusteella.
Jos tavoitteena on tarkempi tieto eri rakennusosien todellisesta kunnosta, korjausvelka kannattaa laskea teknisten kuntoarvioiden perusteella. Kirkkonummen seurakunnalle laskimme korjausvelan puolelle kiinteistöistä laitekannan hankintavuosien perusteella ja toiselle puolelle kuntoarvioiden.
Seuraavaksi tulee haltuunottovaihe. Silloin valitaan sopiva tiedonhallintateknologia tai tuunataan olemassa oleva ylläpito-ohjelmisto tukemaan kiinteistöjohtamista. Esimerkiksi Granlund Manager -ohjelmistolla tietoa on helppo hallita ja päivittää sekä samalla seurata tilannetta ja raportoida siitä eteenpäin päättäjille.
Esimerkiksi Kaarinan kunnalle laskimme 15 tärkeimmän kiinteistön korjausvelan laitteiden ja järjestelmien hankintavuosien perusteella.
Tietojohtamisen avulla voidaan huolehtia myös kunnossapidon vastuullisuudesta. Korjausvelan hallinta tehostaa kunnossapitoa, mikä pidentää rakennusten elinkaarta samalla vähentäen rakentamisen tuottamia päästöjä. Tietojohtaminen onkin portfoliotasolla yllättävän suuri vastuullisuusteko.
Minusta kunnilla ja seurakunnilla onkin edessään vain kaksi vaihtoehtoa. Kiinteistöjohtamisessa voidaan jatkaa tulipalojen sammuttelua tai korjausvelka otetaan haltuun uudella teknologialla. Kumpi on sinun valintasi?
Kirjoittaja: Verneri Tuomi toimii Granlundilla kiinteistöjohtamisen ryhmäpäällikkönä.