Kiinteistöissä piilee valtava energiansäästöpotentiaali
17.6.2022 – Kiinteistöjen energiaomavaraisuuden parantaminen on Suomelle kriittinen kysymys. Meidän on päästävä irti energiariippuvuudestamme – ja sen on tapahduttava nopeasti.
Samaan aikaan, kun maailmantilanne pakottaa Suomen ja muut Euroopan maat irrottautumaan Venäjältä tuotavasta energiasta, ilmastopäästöjä on saatava vähenemään vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti. Myös EU:n Fit for 55 -ilmastopaketti tiukentaa uusiutuvan energian tavoitteita kaikissa Euroopan maissa. Julkisten rakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten on päästävä vähintään F-energialuokkaan vuonna 2027.
Ilman vaikuttavia energiatehokkuustoimenpiteitä ja isoja liikkeitä muutosnopeus on liian hidas. Mukaan tarvitaan myös tähän asti vähälle huomiolle jääneet alat, kuten kiinteistösektori. Toistaiseksi kiinteistöjen päästöjä on leikattu vain vähän, vaikka ammattimaisen kiinteistösijoitusmarkkinan arvo on Suomessa yli 90 miljardia euroa. Pelkästään Helsingissä päästöistä noin 54 prosenttia tulee lämmityksestä.
Jos pystymme lisäämään kiinteistöjen energiatehokkuutta ja energiankäytön omavaraisuutta, vaikutukset näkyvät Suomen kokonaishiilipäästöissä huomattavasti. Kiinteistöissä piileekin valtava energiansäästöpotentiaali.
Valmiit konseptit avain nopeaan muutokseen
Säästöpotentiaalin valjastamiseksi on olemassa runsaasti taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja. Ratkaisevaa on, mitkä vaihtoehdoista ovat riittävän nopeita. Kiinteistöalan kannattaa hyödyntää valmiiksi konseptoituja ja tuotteistettuja ratkaisuja, joita on helppo skaalata erilaisiin kohteisiin.
Monet suuret kiinteistöomistajat ovat jo parantaneet rakennustensa energiatehokkuutta energian pientuotannon avulla. Edelläkävijöitä ovat kaupanalalla muun muassa Kesko ja S-ryhmä. Molemmat ovat panostaneet paikallisiin uusiutuvan aurinkoenergian ja maalämmön kierrätysratkaisuihin.
Yleiselläkin tasolla suuntaus on lupaava. Aurinkosähkön tuotantokapasiteetti kasvoi Suomessa 45 prosenttia vuonna 2020, ja suosio jatkuu. Myös lämpöpumppuinvestointien määrä on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Mahdollisuuksia lisätä pientuotantoa on edelleen paljon.
Energiakorjaukset ovat erinomaisia sijoituskohteita
Kiinteistönomistajilla onkin edessään kepin lisäksi meheviä porkkanoita. Energiakorjauksiin on saatavilla valtiontukea erittäin avokätisesti, ja EU-taksonomian vaatimukset ohjaavat kiinteistösijoittajia tekemään vastuullisuuskriteerit täyttäviä energiatehokkuusinvestointeja.
Oikeilla energiatehokkuustoimenpiteillä energian tarve voi vähentyä useita kymmeniä prosentteja, jolloin hyödyt näkyvät ilmaston lisäksi kiinteistönomistajien kukkarossa. Kannattavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi koko kiinteistökannan energiakulutuksen kartoitukset. Tekoälyn avulla selvitystyö on nopeaa laajassakin kiinteistömassassa, ja kartoitus antaa tutkittua tietoa toimenpiteiden suunnitteluun.
Päästöjä vähennetään tehokkaasti myös uusiutuvia energianlähteitä lisäämällä, ja energiaomavaraisuutta parannetaan kiinteistöjen omalla energiantuotannolla. Paikallinen tuotanto on helpommin säädettävää, mikä suojaa kiinteistöä esimerkiksi energiahintojen vaihteluilta. Energiatehokkuusinvestoinneissa sijoitetun pääoman tuotto kohoaa helposti 10–20 prosenttiin, mikä tekee energiakorjauksista erinomaisia sijoituskohteita, ei suinkaan rahan tuhlausta.
Juttu on julkaistu alun perin Tekniikka&Talous-lehden kumppanisisältönä 17.06.2022.
Haluatko kuulla lisää?
Ville Reinikainen
Lisää aiheesta
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.