Kiertotalous mullistaa rakentamista – vanhan korjaaminen voikin olla maapallolle parempi

Rakennusten ja infrastruktuurin rakentaminen kuluttaa 40–50 prosenttia maapallon raaka-aineista. Siksi materiaalien ja energian kierrätys on rakennus- ja kiinteistöalalla kuuma keskustelunaihe.

”Kiertotalouden periaatteiden mukaan rakentaminen on tätä päivää”, sanoo elinkaarikonsultoinnin ryhmäpäällikkö Ulla Nykter kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlundilta.

Huomioon on otettava muun muassa rakennusmateriaalit, energiankulutus ja tilojen muunneltavuus eri käyttötarpeisiin. Ratkaisevaa on osaava suunnittelu.

”Näin paukut menevät vaikuttavimpiin toimiin, eikä rajallisia resursseja käytetä vähemmän merkittäviin asioihin.”

Pitkäikäisiä ja kierrätettäviä materiaaleja

Kiertotalouden mukaisessa rakentamisessa valitaan pitkäikäisiä ja kierrätettäviä materiaaleja, joiden valmistamisesta aiheutuu mahdollisimman vähän päästöjä.

”Vastuullisia rakennustuotteiden valmistajia on entistä enemmän ja tietoa materiaalien ympäristövaikutuksista yhä paremmin saatavilla”, Ulla Nykter sanoo.

Jotta rakennus palvelee mahdollisimman pitkään, kiinteistön täytyy mukautua varsin pienillä muutostöillä erilaisiin tarpeisiin.

Esimerkiksi kierrätysmateriaaleista valmistettujen rakennustuotteiden määrä kasvaa koko ajan. Jätelasista on valmistettu jo pitkään lasivillaa, mutta myös teräs- ja betonituotteiden tekemiseen käytetään yhä enemmän kierrätysmateriaaleja ja teollisuuden sivuvirtoja.

”Korjausrakentamisessa materiaaleja voidaan säästää myös miettimällä, tarvitseeko kaikkia rakenteita ja tekniikkaa laittaa uusiksi vai voiko niitä käyttää uudelleen.”

Energiatehokkuutta voi aina tehostaa

Energian kierrätysratkaisut on tunnettu kiinteistöalalla jo pitkään, mutta hukkalämpöä ja uusiutuvaa energiaa voitaisiin hyödyntää vielä paljon enemmän. Energiatehokkaat ratkaisut pienentävät energialaskua, joten niihin kannattaa panostaa. Suuri osa rakennuksen ympäristövaikutuksista syntyy käytönaikaisesta energiankulutuksesta.

Vielä 1970-luvulla rakennettiin kerrostaloja, joiden ajateltiin kestävän vain 30 vuotta. Nyt vastuullinen rakentaja lähtee siitä, että runko kestää vähintään sata vuotta. Pitkäikäisen rakennuksen ympäristövaikutukset ovat pienemmät, kun purkamiseen ja uuden rakentamiseen kuluu vähemmän raaka-aineita ja energiaa.

”Jotta rakennus palvelee mahdollisimman pitkään, kiinteistön täytyy mukautua varsin pienillä muutostöillä erilaisiin tarpeisiin”, Nykter sanoo.

Puretaanko vai korjataanko?

Hänen mukaansa kiertotalous on arkea lähes kaikissa Granlundin rakennushankkeissa. Se linkittyy hiilijalanjälkilaskentaan ja päästöohjaukseen. Hiilijalanjälkilaskennan avulla voidaan esimerkiksi miettiä, kannattaako kohde purkaa ja rakentaa kokonaan uusi vai korjata olemassa olevaa.

Tärkeä tavoite on myös tilojen muuntojoustavuus ja tehokas käyttö. Porvoossa verotoimisto ja Maanmittauslaitos käyttävät samoja työtiloja.

Granlund on kehittänyt päästöohjaukseen työkalun, jonka algoritmit laskevat optimaalisimmat ratkaisut rakennuksen päästöjen ja kustannusten minimoimiseksi.

”On tärkeää ymmärtää, miten eri vaihtoehdot vaikkapa rakenteissa, lämmitysmuodossa tai ilmanvaihdossa vaikuttavat toisiinsa. Isossa kiinteistössä muuttujia voi olla miljoonia. Siksi laskentaan tarvitaan edistynyt työkalu.”

Kiertotalous kiinnostaa

Granlundin kiertotalouteen liittyvien palvelujen kysyntä kasvaa vauhdilla.

Yksi asiakkaista on valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-kiinteistöt. Granlund on ollut mukana muun muassa Porvoon virastotalon peruskorjaushankkeessa, jossa mahdollisimman iso osa käyttökelpoisista vanhoista materiaaleista käytettiin uudelleen.

”Esimerkiksi osa vanhasta alakatosta purettiin ehjänä ja asennettiin takaisin vanhalle paikalleen huollon jälkeen. Väliseinien mineraalivillat käytettiin uudelleen ja saniteettikalusteet kierrätettiin. Uusissa kalusteissa ja tekstiileissä suosittiin luonnonkuituja ja kierrätettäviä materiaaleja”, Senaatin ympäristövastuuasiantuntija Mirkka Rekola kertoo.

Hänen mukaansa kiertotalouden periaatteet ovat jatkossa tavalla tai toisella mukana kaikissa Senaatin rakennushankkeissa.

”Tärkeä tavoite on myös tilojen muuntojoustavuus ja tehokas käyttö. Porvoossa verotoimisto ja Maanmittauslaitos käyttävät samoja työtiloja. Vastaavia ratkaisuja valmistellaan useilla muillakin paikkakunnilla.”

Juttu on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa mainoksena 03.05.2021.

Haluatko kuulla lisää?

Lue muita blogejamme