Hiilikädenjäljen laskemiseen tarvitaan yhteisiä käytäntöjä
9.2.2023 – Hiilikädenjäljen tavoitteena on osoittaa yksilöiden ja yritysten tuottamia positiivisia ympäristövaikutuksia asiakkaille tai koko yhteiskunnalle.
Granlundilla tehtiin vuonna 2022 opinnäytetyö hiilikädenjäljen laskentamenetelmän määrittämisestä. Työssä havaittiin, että hiilikädenjäljen laskeminen on aiheena varsin tuore, mikä näkyy myös aihetta käsittelevissä tieteellisissä tutkimuksissa. Kädenjälkilaskentaa pidetään tarpeellisena, mutta käsitteen määrittelystä ei ole yhtenäistä linjaa – laskennan periaatteista ja mekanismeista puhumattakaan.
Hiilikädenjäljen laskeminen nähtiin tarpeelliseksi erityisesti siksi, että
- negatiivisen haittoihin keskittyvän näkökulman rinnalle saataisiin positiivinen toimijuutta korostava näkökulma
- kädenjälki luo mahdollisuuden toimijan positiivisten yhteiskunnallisten vaikutusten todelliseen skaalaamiseen
- kädenjälki voi toimia myös yrityksen toimintaa ohjaavana strategisena työkaluna
Selkeimmät eriävät näkemykset liittyivät siihen, miten toimijan oma jalanjälki ja kädenjälki suhteutuvat toisiinsa: osa tutkijoista hyväksyy sen, että toimijan oman jalanjäljen vähennykset voidaan laskea mukaan toimijan kädenjälkeen – osa erottaa selvästi toimijan oman jalanjäljen pienenemisen toimijan tuottamasta kädenjälkihyödystä. Jälkimmäinen on sekä meidän että VVT:n ja LUT:n tutkijoiden näkemys. Myös toiminnan motivaatio on nostettu keskusteluun. Tulisiko kädenjäljen synnyttävien toimenpiteiden olla vapaaehtoisia ja tarkoituksellisia? Onko sillä merkitystä, miksi yritys tekee toimia, joilla on positiivisia ilmastovaikutuksia?
Kädenjälki viittaa hyödyllisiin ympäristövaikutuksiin, joita organisaatiot voivat saavuttaa ja viestiä tarjoamalla tuotteita ja palveluita, jotka pienentävät muiden jalanjälkeä. Hiilikädenjälki on muiden hiilijalanjäljen pienentämistä.
Pajula, T., Vatanen, S., Behm, K., Grönman, K., Lakanen, L., Kasurinen, H., & Soukka, R. (2021). Carbon handprint guide: V. 2.0 Applicable for environmental handprint. VTT Technical Research Centre of Finland.
Kädenjäljen laskemiseen liittyy useita haasteita. Ensinnäkin, voidaanko kädenjäljen kollektiivinen luonne ottaa huomioon? Pitäisikö ottaa? Kädenjäljen syntyminen on harvoin, jos koskaan, ainoastaan yhden toimijan toiminnan tulosta. Kollektiivinen päästövähenemä voidaan myös tuottaa usean toimijan voimin ja perustellusti väittää, ettei vähenemä olisi toteutunut, jos yksikin toimija olisi jäänyt pois.
Toiseksi, kädenjäljen laskennassa pitäisi pystyä erottamaan toimijan oma osuus ja samalla ottaa huomioon synergiat, kompromissit eri vaikutusluokkien välillä ja kaksoislaskennan riskit. Entä ketä pitäisi palkita kädenjäljen kasvattamisesta ja minkälaisiin toimiin siten toimijoita kannustaa? Käytännössä tällaisen yhteisesti sovitun kädenjäljen jaon tekeminen ei kuitenkaan välttämättä ole mahdollista. Tämän vuoksi toimijoiden on erityisen tärkeää pystyä osoittamaan, mikä osa vältetyistä päästöistä tai hiilipoistumista kuuluu koko arvoketjulle, määrittää oman painoarvonsa vältettyjen päästöjen tai poistumien tuottamisessa ja huomioida kädenjälkihyöty vain toimista, joissa niiden rooli on ollut olennainen.
Kolmas merkittävä laskennan haaste liittyy perusuran määritykseen.
Perusura on skenaario siitä, mitä olisi tapahtunut ilman kehityshanketta.
Kädenjälkilaskennassa tuotteen tai palvelun päästöhyötyä verrataan suhteessa vastaavan referenssiratkaisun tuottamaan hyötyyn, jolloin kädenjälki syntyy näiden kahden ratkaisun jalanjälkien erotuksena. Tämän laskentamenetelmän etuna on se, että hyvin valittua perusuraa käytettäessä palkitaan innovaatioista ja toisaalta kädenjälkeä ei ole mahdollista synnyttää pelkällä perusuran mukaisella toiminnalla. Perusuran valinnalla on laskennassa iso merkitys; löyhästi määritetty perusura kasvattaa kädenjäljen kokoa perusteettomasti.
Tutkimuksessa korostettiin myös tarvetta tarkastella vaikutuksia valitun ympäristövaikutusluokan ulkopuolelta ja muiden kestävän kehityksen ulottuvuuksien suhteen. Myös niin sanottu rebound-efekti nousi esille: on huomioitava, että joissain tapauksissa yhden hiilijalanjäljen pieneneminen saattaa johtaa toisen hiilijalanjäljen kasvuun.
Lisäksi on muistettava, ettei hiilikädenjäljen laskeminen sinänsä ole tae tuotteen tai toiminnon kokonaisvaltaisesta eettisyydestä, hyväksyttävyydestä tai tarpeellisuudesta. Positiivisen kädenjäljen olemassaolo ei poista tarvetta pienentää toimijan, tuotteen tai palvelun omaa jalanjälkeä!
Tutkimuksemme tuloksena havaittiin, että kädenjälkiajattelun kaltaiselle työkalulle nähdään laajasti tarvetta toiminnan negatiivisiin vaikutuksiin keskittyvän jalanjälkiajattelun rinnalle. Myönteinen lähestymistapa tekee parannusmahdollisuudet näkyviksi ja kannustaa kohtaamaan maailmanlaajuisia haasteita, kuten ilmastonmuutosta, vesikriisiä ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä.
Nykyisessä toimintaympäristössä, jossa erilaisten ympäristöväittämien määrä ja moninaisuus kasvaa, kädenjäljen kehittyminen laajalle levinneeksi ja laajalti hyväksytyksi käsitteeksi edellyttää kuitenkin määritelmien, käsitteiden, laskentamenetelmien ja viestintäkäytäntöjen yhdenmukaistamista ja kehittämistä. Nyt laskentamenetelmät jättävät toimijoille vielä tulkinnanvaraa esimerkiksi laskennassa käytettyjen oletusten, rajojen ja rajoitusten suhteen. Tämä korostaa läpinäkyvyyden, selkeyden ja avoimuuden merkitystä tulosten viestinnässä. On tärkeää toteuttaa viestintä siten, että myös laajempi yleisö saa täyden käsityksen siitä, mitä tuotteita tai palveluita kädenjälki tarkalleen sisältää ja miten se on laskettu.
Parhaimmillaan avoimuudella ja läpinäkyvyydellä varustetulla kädenjälkiajattelulla on merkittävä potentiaali toimia strategisena mittarina ja työkaluna lisäarvon luomiseen asiakassuhteissa.
Teksti pohjautuu Elina Ruohon opinnäytetyöhön Hiilikädenjäljen laskentamenetelmän määrittäminen ja se on julkaistu alunperin englanninkielisenä Baltic Rim Economies review 5/2022 -julkaisussa.
Haluatko kuulla lisää?
Maila Herva
Lue muita blogejamme
Miten voit saada yrityksellesi kilpailuetua hiilirajamekanismista?
15.11.2024 – Hiilirajamekanismi vaikuttaa etenkin rakennustuotealaan. Se tuo uusia sääntöjä ja velvoitteita erityisesti yrityksille, jotka tuovat Euroopan unioniin hiili-intensiivisiä tuotteita, kuten terästä,…
Teknologiasta tukea CSRD-vaatimusten täyttämiseen
21.10.2024 – Kestävyysasioista vastaava ammattilainen: älä jätä tätä herkullista hetkeä hyödyntämättä! Käytä raportointivaatimuksia mandaattinasi rakentaa kestävyysmittaristosi ja seurantasi sellaiseen iskuun, että siitä…
Vuosikymmenet tikittänyt korjausvelka on mahdollista saada haltuun
26.08.2024 – Rahat ovat kunnissa ja seurakunnissa aina vain tiukemmassa, ja samaan aikaan korjausvelka pitäisi saada haltuun. Haluan rohkaista tekemään asioita uudella…
Miten tehdä edukseen erottautuvaa vastuullisuusraportointia?
21.08.2024 – Tuntuuko sinustakin, että eri toimijoiden vastuullisuusraportit ovat kuin toistensa kopioita? Liian usein ne tosiaan ovat sitä.
Vastuullisuudella voi olla ratkaiseva merkitys kiinteistökaupassa
14.08.2024 – Jos jotain voin ennustaa tässä muuttuvassa maailmassa, niin sanon, että vastuullisuudella on aivan selvästi vaikutusta kiinteistön myynnin helppouteen.
Onko käytönaikaisille ympäristösertifikaateille vielä tarvetta?
06.08.2024 – Meiltä kysytään usein, miten sertifikaattien käy tulevaisuudessa. Kannattaako niitä yhtä teettä kiinteistökohteisiin vai onko tilalle tulossa jokin parempi tapa todentaa…
Löperöistä hiilineutraaliusväittämistä pitää hankkiutua eroon
01.08.2024 – Välillä innostus ehtii uskottavuuden edelle. Nyt on hyvä aika tarkistaa, kestävätkö oman yrityksen hiilineutraaliusväittämät lähempää tarkastelua.
Parhaat sijainnit datakeskuksille löytyvät Suomesta ja Ruotsista
11.06.2024 – Kaikista maailman maista datakeskuksen sijaintipaikaksi kannattaa valita Suomi tai Ruotsi. Meillä on monta kilpailuvalttia, joilla päihitämme kilpailijat esimerkiksi Keski-Euroopassa.
Viisi oivallusta tulevaisuuden superkortteleista vievät kohti hiilineutraalia kaupunkisuunnittelua
11.06.2024 – Alue-energiajärjestelmä tukee hiilineutraalia kaupunkisuunnittelua. Tulevaisuuden superkortteli rakentuu näiden oivallusten varaan.
Jopa kolmannes luontokadosta johtuu rakentamisesta
07.06.2024 – Vastuulliset rakennusalan yritykset ovat jo ottaneet käyttöön luontovaikutuksia arvioivia mittareita. Tämä vaikuttaa koko rakentamisen arvoketjuun ja pakottaa kaikki muutokseen.
Lue vastuullisuuspalveluistamme
Vastuullisuuspalvelumme tukevat tehokkaasti kiinteistösi johtamista ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamista. Monipuolinen osaamisemme kattaa ympäristösertifioinnit, raportoinnin ja kiinteistön olosuhteiden seurannan.
Tilaa uutiskirjeemme
Kuule ensimmäisten joukossa Granlundin ja KiRa-alan uutisista ja uusimmista trendeistä.
