Datakeskusten veroetu luo Suomelle tuhannen taalan paikan

12.1.2022 – Verouudistuksen odotetaan tuovan Suomeen jatkossa lisää datakeskusinvestointeja. Alempi sähkövero edellyttää kuitenkin energiatehokkuutta.

Aihepiiri

Tuottavuus

Jaa

Kaikki datakeskukset kuuluvat jatkossa alempaan veroluokkaan.

Vuodenvaihteessa tuli voimaan muutos, jolla on potentiaalisesti suuria vaikutuksia kansantalouteen, digitaaliseen infrastuktuuriin ja Suomen hiilidioksidipäästöihin. Tammikuun alussa Suomen sähköverotus aleni siten, että energiavaltaista teollisuutta koskeva alempi veroprosentti laajeni koskemaan kaikkea valmistavaa teollisuutta Suomessa. Tämä merkitsee, että jatkossa esimerkiksi paljon puhutut datakeskukset kuuluvat alemman verotuksen piiriin.

Veronalennus on merkittävä: alempaan veroluokkaan kuuluvat yritykset maksavat sähköstään jatkossa jopa 30 prosenttia vähemmän kuin aiemmin.

Lisää datakeskuksia Suomeen?

Kyseessä on Suomen kannalta iso asia. Se tarkoittaa, että meillekin on – toivottavasti – odotettavissa lisää datakeskusinvestointeja. Datakeskukset luovat ympärilleen isompia dataklustereita, jotka tuovat työpaikkoja ja verotuloja. Viime vuosina datakeskukset ovat menneet meiltä ohi suun esimerkiksi Ruotsiin. Länsinaapuriin ovat investoineet muun muassa Microsoft, Facebook ja Amazon.

Investointeina datakeskukset ovat paperitehtaiden suuruusluokkaa. Kokonaisinvestointeina puhutaan useista miljardeista euroista. Veroalennuksenkin jälkeen valtio jää vahvasti saamapuolelle. Ruotsi on haalinut itselleen näitä miljardituloja jo useiden vuosien ajan, ja länsinaapurissa onkin 2-3 kertaa enemmän datakeskuksia kuin Suomessa. Nyt meilläkin on mahdollisuus samaan.

Datakeskusten tulee olla energiatehokkaita

Alemman veroluokan edellytys on, että konesalit ovat energiatehokkaita. Niiden synnyttämä hukkalämpö voidaan ottaa talteen ja ohjata kaukolämpöverkkoon. Aiemmin monet konesalit ovat päästäneet hukkaenergiansa ilmaan tai ohjanneet sen esimerkiksi mereen. Jotta muutos toteutuisi, kaukolämmön parissa toimivien tahojen, kuten sähköyhtiöiden ja kuntien, pitäisi asettua samaan pöytään datakeskusten ja muiden potentiaalisten toimijoiden kanssa. Näissä talkoissa kaikkien kannattaa vetää yhtä köyttä.

Pelissä on miljarditulojakin paljon isompi asia. Datakeskuksilla on merkittävä rooli taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Jos Suomi haluaa saavuttaa ilmastotavoitteensa vuoteen 2035 mennessä, myös datakeskusten on siirryttävä kohti hiilineutraaliuutta.

Datakeskuksia Suomeen vaiko esimerkiksi Puolaan?

Hukkalämmön talteenotto edellyttää datakeskuksilta investointeja lämpöpumppuihin. Granlundin laskelmien mukaan erilaisilla energiankierrätysratkaisuilla sähköä voi jatkossa säästyä merkittävästi, jopa 70 000 omakotitalon lämmitystä vastaava määrä.

Suomessa on tällä hetkellä vähän toista sataa datakeskusta. Niitä on moitittu sähkösyöpöiksi, mutta kritiikki on osin turhaa. Jos konesaleja ei rakenneta Suomeen, niitä nousee toisiin EU-maihin, joissa ei esimerkiksi lämmönhyötykäyttö ole mahdollista. Suomessa on maailman kehittynein kaukolämpöverkosto, johon konesaleissa syntyvä kerran käytetty sähköenergia saadaan siirretyksi pienin kustannuksin.