Datakeskushankkeet tuovat kasvua Suomeen

Datakeskushankkeet ovat saaneet mediakeskustelussa viime aikoina kritiikkiä osakseen. Eilen tuli tieto datakeskusten kevennetystä sähköverosta luopumisesta. Se tulisi toteutuessaan siirtämään työtä ja kasvua tuovia investointeja muualle, ja Suomi menettäisi vähäisenkin kilpailuetunsa muihin verrokkimaihin nähden.

Datakeskukset ovat vuosikymmenien päähän ulottuvia investointeja, joiden omistajat arvostavat vakaata ja turvallista toimintaympäristöä. Myös poliittisen päätöksenteon tulisi olla ennakoitavaa pitkälle tulevaan.

Suomen hyvä maine datakeskusteollisuudessa uhkaa nyt kärsiä kolauksen, jos hallitus päättää yllättäen poistaa konesaleilta pienemmän sähköveron, jonka piiriin Suomen muu teollisuus kuuluu jo entuudestaan. Nykyinen sähköveroluokka on myönnetty vuoden 2022 alusta tietyt energiatehokkuuskriteerit täyttäville kohteille.

Eilinen veroehdotus on jatkoa viime aikoina virinneelle keskustelulle datakeskushankkeiden järkevyydestä Suomen kansantaloudelle. Avoin keskustelu on aina tervetullutta, mutta sen tulisi perustua faktoihin.

Haluaisimme nostaa esiin muutamia unohdettuja tosiasioita, jotka eivät ole nousseet viime aikojen uutisoinnissa esiin.

Datakeskukset ovat vuosikymmenien päähän ulottuvia investointeja, joiden omistajat arvostavat vakaata ja turvallista toimintaympäristöä.

Jari Innanen, Liiketoimintajohtaja, Granlund

Datakeskukset ovat vastuullisia toimijoita

Viimeaikaisesta uutisoinnista voisi saada käsityksen, että datakeskustoimijat hakisivat maailmalta sijaintipaikkoja lyhytnäköisten voittojen toivossa. Tosiasiassa toimiala kuuluu kuitenkin edelläkävijöihin taloudellisessa, sosiaalisessa ja ympäristövastuullisuudessa. Tätä edellyttävät hyvä maine ja asiakkaiden kasvavat odotukset, joihin vastaaminen ovat liiketoiminnan elinehto.

Alan vastuulliset toimijat panostavat pitkäjänteiseen kestävään kehitykseen ja puhtaaseen energiatuotantoon. Ne liittyvät muuhun infrastruktuuriin tarjoamalla hukkalämpöä ja tukemalla sähköverkon vakautta omalla kapasiteetillaan.

Julkisessa keskustelussa vastuullisiin datakeskustoimijoihin on sekoitettu kryptovaluuttojen louhintaan erikoistuneita yrityksiä. Mielestäni datakeskusteollisuus sekä kryptovaluuttojen louhintaan liittyvä teollisuus tulisi erottaa toisistaan, koska kyseessä on kaksi eri liiketoimintaa. Granlundin kokemukset pohjautuvat datakeskustoimijoihin.

Suomen datakeskusyhdistys FDCA:n puheenjohtaja Veijo Terho peräänkuuluttaakin Suomeen keskustelua siitä, millaisia datakeskusinvestointeja maahan haluamme. Taloussanomien haastattelussa hän suhtautuu kriittisesti kryptovaluuttaan liittyviin datakeskuksiin. Hänen mielestään valtio voisi rajoittaa niitä.

Jatkuvaa palveluvientiä Suomessa sijaitsevat keskukset tarjoavat noin 1–4 miljardin euron edestä joka vuosi.

Jari Innanen, Liiketoimintajohtaja, Granlund

Datakeskukset tuovat Suomeen tuloja ja työpaikkoja

Tutkimusyhtiö Copenhagen Economics arvioi jo vuonna 2017, että datakeskusten taloudellinen kokonaisvaikutus Suomessa voisi nousta vuositasolla 2,3 miljardiin euroon ja lähes 33 000 työpaikkaan vuonna 2025.

Tuoreempaa tieteellistä selvitystä toimialan heijastusvaikutuksista kansantalouteen ei ole toistaiseksi saatavilla. On kuitenkin oletettavaa, että odotettua nopeamman kasvun ansiosta datakeskusteollisuuden talous- ja työllisyysvaikutukset nousevat Suomessa lähivuosina vieläkin suuremmiksi.

100 megawatin datakeskusinvestointi maksaa tyypillisesti noin miljardi euroa. Tästä summasta reilusti yli puolet menee paikallisille rakentajille sekä laitteiden toimittajille ja asentajille. On hyvä kysyä, onko meillä tässä taloudellisessa tilanteessa varaa menettää investointeja tai pyrkiä poimimaan vain niitä parhaita.

Elinkeinoelämän keskusliiton keräämien tietojen mukaan Suomeen tehtävistä datakeskuksista on tehty investointipäätöksiä yli 9 miljardin euron edestä. Suomen Datakeskusyhdistys FDCA arvioi, että nämä datakeskusinvestoinnit vastaavat 9–15 valtameriristeilijän tilauksen euromääräistä vaikutusta. Jatkuvaa palveluvientiä Suomessa sijaitsevat keskukset tarjoavat noin 1–4 miljardin euron edestä joka vuosi.

Datakeskusten yhteiskunnallisiin vaikutuksiin on laskettava myös osaaminen, jota datakeskusten kehittäminen tuo ja pitää yllä Suomessa. Meiltä löytyy osaavia ammattilaisia, jotka osaavat suunnitella, rakentaa ja operoida teknisesti haastavia kohteita.

Hankkeiden toteutuminen ei ole varmaa

Julkisuudessa kerrotuista datakeskushankkeista on syntynyt ymmärrys, että kaikki hankkeet toteutuvat. Valitettavasti edes tontin varaus, ostaminen tai sähköliittymän varaus eivät vielä tarkoita rakentamista.

Uskallamme väittää muiden maiden esimerkkien mukaan, että jos hankkeelle ei ole lopullista käyttäjää, tai käyttäjä löytää paremman sijainnin muualta, pitkällekin viety hanke voi pysähtyä. Valitettavasti tiedossa on monta vihreän siirtymän hanketta, jotka ovat menneet jäihin tai peruttu ennen rakentamisen aloitusta. Sähköveroluokan muutos johtaa todennäköisesti osittain jo tehtyjen investointipäätösten perumiseen, ja investointien kohdistumiseen muualle.

Jos hankkeelle ei ole lopullista käyttäjää, tai käyttäjä löytää paremman sijainnin muualta, pitkällekin viety hanke voi pysähtyä.

Timo Ranne, osastonjohtaja, datakeskushankkeet, Granlund

Suomalaiset datakeskukset ovat huippua energiatehokkuudessa

Digitaalinen maailma ei tunne käytännössä valtioiden rajoja. Myös alan hiilidioksidipäästöt ovat globaaleja.

Tekoälyn ennakoituakin nopeamman kasvun myötä datakeskuksia rakennetaan joka tapauksessa jonnekin päin maailmaa. Suomessa niiden aiheuttamat päästöt ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät kuin vaikkapa Etelä-Euroopassa tai Amerikassa. Meillä tuotetusta sähköstä yli 90 prosenttia tehdään päästöttömästi vesi-, tuuli-, aurinko- ja ydinvoimalla.

Suomella on muitakin etuja, joiden ansiosta datakeskusten energiatehokkuus on maailman huippua. Viileässä ilmastossa iso osa jäähdytyksestä hoituu vapaajäähdytyksellä. Datakeskusten hukkalämpö voidaan puolestaan kierrättää tehokkaasti kaukolämpöverkkoon. Tätä tehdään jo monella paikkakunnalla, ja lisää merkittäviä investointeja lämmön talteenottoon on tulossa.

Esimerkiksi Microsoftin pääkaupunkiseudulle tulevien datakeskusten hukkalämpö hyödynnetään jatkossa Fortumin kaukolämpöverkossa. Hukkalämpö tulee kattamaan noin 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpötarpeista, mikä tarkoittaa merkittävää päästövähennystä.

Keskusteluun tarvitaan oikeita faktoja

Datakeskusala on yksi voimakkaimmin kasvavista teollisuudenaloista maailmassa. Isoista investoinneista huolimatta Suomi on kokonaisuudessaan pieni tekijä toimialalla, mutta sen merkitys kansantaloudellemme kasvaa. Suomella olisi todella hyvä tilaisuus saada bruttokansantuotteeseensa kasvua, sekä samalla lisää taloudellista toimintaa.

Siksi on tärkeää, että olemme jatkossakin houkutteleva maa investoinneille, jotka tuovat meille kestävää kasvua ja tuhansia työpaikkoja. Myös tämä näkökulma on syytä pitää uutisoinnissa esillä ja jatkaa keskustelua datakeskuksien vaikutuksista oikeilla faktoilla.   

Lisätietoa

Lisää aiheesta