Granlund järjesti jälleen perinteisen rakennus- ja kiinteistöalan tulevaisuutta luotaavan seminaarin, mutta tällä kertaa yli 500 toimialan päättäjää kerännyt tilaisuus järjestettiin virtuaaliseminaarina. Voit katsoa koko seminaarin tallenteena tämän linkin takaa.

Smart Change 2020 -seminaarin keskeinen viesti oli, että koronapandemia jättää rakennus- ja kiinteistöalalle pysyviä muutoksia. Uhat on kuitenkin mahdollista kääntää mahdollisuuksiksi.

”Korona tietää vaikeita aikoja myös rakennus- ja kiinteistöalalle. Uskon kuitenkin vahvasti tulevaisuuteen, kunhan uudistumme sopivasti ja pidämme vanhasta osittain kiinni. Nyt on hyvä sauma ottaa tuottavuudessa uusia loikkia”, Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi kiteytti.

Korona tietää vaikeita aikoja myös rakennus- ja kiinteistöalalle.

Käyttäjien tarpeet nousevat keskiöön

Koneen liiketoimintajohtaja Anna Tiri uskoi, että alan toimijat voivat erottautua katsomalla asioita entistä enemmän tilojen käyttötarkoituksen ja käyttäjien näkökulmasta.

”On oltava utelias ja otettava selvää käyttäjän tarpeista. Arjen ongelmiin löytyy usein ratkaisu, kun apuna hyödynnetään teknologiaa.”

Myös Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal kertoi, että kiinteistösijoitusyhtiössä on viime aikoina mietitty paljon, miltä toimistot näyttävät tulevaisuudessa.

”Aiemmin toimistoja on rakennettu tietyn muotin mukaan ja haettu tiloihin käyttäjät. Nyt lähdetään siitä, että asiakasta ja tilojen käyttäjiä kuunnellaan aivan eri tavalla.”

On oltava utelias ja otettava selvää käyttäjän tarpeista.

Hyvin suunniteltu tila auttaa aivoja

Aivotutkija Katri Saarikivi huomautti, että moderni työ tarkoittaa entistä enemmän älykästä ongelmien ratkaisua. Hyvin suunnitelluilla tiloilla voidaan edistää aivojen toimintaa.

”Tuttu työpiste tai työtila auttaa meitä muistamaan ja hahmottamaan asioita.”

Saarikivi huomautti, että tutkimusten mukaan luonnossa liikkuminen edistää luovaa ongelmanratkaisukykyä.

”Tämä voidaan ottaa huomioon työtilojen suunnittelussa. Jos halutaan tukea luovaa ajattelua, niin tilan pitäisi tukea liikkumista ja siinä pitäisi olla joitakin luontoelementtejä.”

Saarikiven mielestä parhaisiin tuloksiin päästään, kun ihmiset kokevat pystyvänsä vaikuttamaan työskentelytiloihin.

”Massakustomoinnin sijaan asioita tulisi aina miettiä tapaus- ja ihmiskohtaisesti. Ei ole olemassa keskimääräistä vastausta, millaisen tilan pitää olla.”

Tilan pitäisi tukea liikkumista ja siinä pitäisi olla joitakin luontoelementtejä.

Tuottavuusloikkaan tarvitaan datan hallintaa

Monessa puheenvuorossa korostettiin datan hallinnan ja hyödyntämisen merkitystä liiketoimintamallien uudistamisessa. Näin voidaan päästä eroon turhasta manuaalisesta työstä ja ottaa todellisia tuottavuusloikkia.

Granlundin teknologiajohtaja Ken Dooley on tutkinut suomalaisten odotuksia rakennusten digitaalisista kaksosista eli digital twineistä, joita on viime vuosina hypetetty. Kyse on virtuaalisesta tietomallista, johon kerätään tietoa suunnittelusta, automaatiojärjestelmistä ja käyttäjiltä. Digitaalinen kopio auttaa kiinteistön ylläpidossa ja toimii vuorovaikutuskanavana eri toimijoiden välillä.

”Digitaalisen kaksosen kaltainen teknologia on monimutkaista ja työlästä rakentaa. Sen avulla on kuitenkin mahdollista ratkaista valtava määrä ongelmia, jos toteutus on oikea”, Dooley sanoi.

Yleisön kysymyksiä

Kuten hyvässä seminaarissa kuuluukin, yleisö esitti puhujille kiperiä kysymyksiä. Osaan ehdimme vastata, mutta loput vastaukset on koottu tähän alle.

Katri Saarikivi
Kysymys: Onko nämä häiriötekijät joskus etu esimerkiksi “kouluttavana” elementtinä (voiko hälyyn niin sanotusti tottua)? Vai pitääkö tila aina rauhoittaa, jos vaan mahdollista?
Vastaus: Hälyn häiritsevyys on hyvin yksilöllistä. Esim. itseäni pieni taustahäly auttaa keskittymään, toisia pienetkin äänet riipivät… Erään tutkimuksen mukaan sopiva, ei liian voimakas ambientti taustahäly voisi jopa tukea luovaa ajattelua: https://academic.oup.com/jcr/article-abstract/39/4/784/1798283

Kysymys: Voidaanko käyttäjää ohjata haluttuun suuntaan rakentamisella?
Vastaus: Jos on kyse siitä, miten ihminen navigoi tilassa, niin kyllä! Klassinen esimerkki on se, miten ihmisten liikkumista ohjataan sisäänkäynneillä erilaisilla esteillä. Pylväillä pienempiin osiin jaettuun sisäänkäyntiin tulee vähemmän ruuhkaa kuin siihen, että kaikki tunkevat samaan aikaan yhdestä aukosta sisään.

Håvard Vasshaug
Kysymys: Is BIM models mainstream in Norway nowadays? Are you using BIM models also in housing production?
Vastaus: Yes! Most ever single project in Norway uses BIM in the design process, from housing to commercial and public. There has also been a big push to change the industry standard to allow for model based construction, and some projects that are starting to complete have been built using no or very little amount of drawings.
Kysymys: Do you see companies building their own scripts which will be project-specific or more working on scripts that can be reused on every project? And should many know Dynamo or is having a one nerd per team enough?
Vastaus: Both! Companies will have people on most projects building scripts, both architects, engineers and BIM managers – custom scripts for the projects. And the companies will also have people responsible for selecting, evaluating and scaling the best and most generic scripts to more projects and maybe the entire company. We help our clients with both, usually, and it’s really fun!

Ken Dooley
Kysymys: how to speed up / help the adaptation so that this industry would adapt digital twins? Standards and consistent tools? and if so, what would be the institution / party to define all this so that all stakeholders could accept digital twins?
Vastaus: Standards are important and they are being developed by many people and Granlund have been involved in developing them as part of https://buildingsmart.fi/ However, a key point is that if we start off with simple interactive floorplans then they are simple and there is a lot less to standardise.

Kiitämme yleisöä, puhujia ja panelisteja hienosta seminaarista! Ensi vuonna tapaamme jälleen seminaarin merkeissä.

Murroksessa olevalla energia-alalla etsitään jatkuvasti uusia innovaatioita ja älykkäitä energiaratkaisuja. Suomessa panostetaan alan kehitykseen ja meiltä löytyy jo nyt huipputason osaamista energiateknologian saralla.

Yksi Pohjoismaiden johtavista energiateknologian keskittymistä on Vaasa, missä monilla globaalisti toimivilla energiateknologian yrityksillä, kuten ABB:lla, Wärtsilällä ja Danfossilla, on tuotantoa ja tuotekehitystä.

Vaasassa järjestetään myös 18.–21. maaliskuuta vuosittainen Vaasa EnergyWeek. Granlund Pohjanmaa on ollut ideoimassa EnergyWeekin älykkääseen energiaan keskittyvää Smart Energy -päivää Pohjanmaan messujen kanssa.

”Granlundin teknologiajohtaja Ken Dooley pitää esitelmän älykkäistä kiinteistöistä ja osallistuu paneelikeskusteluun Smart Buildings for the Ostrobothnia Region. Kehitysjohtaja Kari Rintamäki vetää paneelikeskustelun Future building automation, jossa keskustelijana on muun muassa professori Heikki Ihasalo. Granlundilla on myös näyttelypaikka messuilla”, kertoo Granlund Pohjanmaan toimitusjohtaja Pekka Pajuniemi.

Vaasa EnergyWeekillä on esillä myös Wärtsilän Smart Techology Hub, jonka rakennuttamisessa Granlund toimii talotekniikkasuunnittelijana ja energia-asiantuntijana, ja Future Battery Solutions X GigaVaasa, jossa energian varastointiasiantuntijat jakavat uusinta tietoa hybridi- ja sähköistysasioihin liittyen.